Teräs on muuttunut 1 600-asteisessa uunissa juoksevaksi kuin vesi. Kun valaja kaataa sulan muottiin, leimahtaa, kipinöi ja rätisee kuin uudenvuodenaattona.

Peiron Oy:n myyntipäällikkö, insinööri Ari Ketola ja toimitusjohtaja Ville Haataja kertovat, että syntymässä on kaivoskoneen osia.

Peiron on yksi Suomen noin parista kymmenestä valimosta, suurimpien joukossa. Kokemäen merkittävimpiin kuuluvalla työnantajalla on työntekijöitä satakunta ja vuosittaista liikevaihtoa 15–20 miljoonaa.

– Valujemme skaala ulottuu nyrkinkokoisesta uuniarinan pidikkeestä viisi tonnia painavaan satamalaitteen osaan, Ketola luonnehtii.

Valimon asiakkaana on muun muassa kone- ja venttiilivalmistajia, meriteollisuuden sekä paperi- ja selluteollisuuden toimijoita. Lisäksi se tekee tuotteita emoyhtiölleen, teollisuusvaihteistoja valmistavalle Kumera Groupille.

Katse lähemmäksi

Kokemäen Peipohjassa on valettu terästä ja rautaa vuodesta 1948, eli siitä lähtien, kun paikkakunnalle perustettiin pieni valimo sotakorvausteollisuuden tarpeisiin. Nykyinen valimorakennus on järjestyksessä kolmas.

Valimoteollisuuteen heijastuvat edelleenkin maailmankaupan trendit ja geopolitiikka:

– Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen moni yritys alkoi hankkia valujaan halpatuotanto- maista. Nyt kotimaisten valimojen palvelut ovat alkaneet kiinnostaa entistä enemmän, myös huoltovarmuus- ja logistiikkasyistä, Haataja kertoo.

Hän lisää, että yrityksille on muutenkin kätevää, kun valimo on lähellä. Tästä on apua, kun valmistetaan esimerkiksi prototyyppejä tai vaativia tuotteita.

– Valtteihimme kuuluu myös se, että toisin kuin monet muut valimot, pystymme valmistamaan sekä rauta- että teräsvaluja kaikista yleisimmistä laaduista. Olemme panostaneet erityisesti materiaalivirtojen hallintaan.

Ketola miettii, että aivan kaikki yritykset eivät vielä tunne valimoiden mahdollisuuksia.

– Nykyään teräskomponentteja valmistetaan useasta metallinpalasta hitsaamalla, mutta moni voisi olla kustannustehokkaampaa valmistaa valamalla.

Vanha ja uusi yhdistyvät

Metallin valamisen vanha perustekniikka on paljolti entisellään. Modernissa valimossa hyödynnetään kuitenkin myös tietokoneita ja high techiä.

– Lähdemme liikkeelle asiakkaan 3D-mallista, jonka perusteella teen tarjouksen. Jos kyseessä on monimutkainen kappale, tarvittaessa varmistamme tietokonesimulaatiolla, että valu todellakin onnistuu.

Kun tarjous hyväksytään, kappaleesta valmistetaan fyysinen malli puusta tai muovimateriaalista CNC-jyrsimellä.

– Mallin avulla tehdään muotti hiekasta, hartsista ja kovettimesta. Muotissa on erillinen ala- ja yläosa, ja näiden välissä on niin sanottu keerna, joka muotoilee valukappaleen sisäosat.

Valimomiesten mielestä esimerkiksi 3D- metallitulostus ei pysty haastamaan valimoita. He eivät usko, että tekniikkaa pystyttäisiin skaalaamaan teolliseen mittakaavaan. Printtereitä hyödynnetään kuitenkin valimoissakin muottien valmistuksessa.

Metallit kiertävät

Kun muotti on valmis, voidaan aloittaa raaka-aineen sulattaminen. Peironilla raaka-aineena käytetään pääasiassa romurautaa ja -terästä, joita sulatetaan neljässä induktiosähköuunissa.

– Kun raaka-aine on sulanut, sen pinnalle nousseet epäpuhtaudet eli kuona poistetaan. Tämän jälkeen sula voidaan kaataa muottiin.

Kun muotti puretaan, valettuun esineeseen voidaan vielä hankkia jälkikäsittelyssä mekaanisia ominaisuuksia. Teräsvalun lujuutta voidaan lisätä esimerkiksi karkaisemalla eli lämmittämällä valu uudelleen ja upottamalla se nesteeseen.

– Lopuksi vuorossa on pinnan viimeistely vaikkapa hiilikaaritaltan, kulmahiomakoneen tai sinkopuhalluksen avulla.

Laadunvarmistuksessa hyödynnetään muun muassa ultraääntä.

Valimon neljä induktiouunia kuluttavat vuoden aikana melkoisen määrän sähköä. Pahimman energiakriisin aikana valuja tehtiin pääasiassa öisin ja iltaisin, mutta nyt järjestelystä on voitu jo luopua.

– Luulen, että paikallinen sähköyhtiö on tyytyväinen, että sijaitsemme juuri Kokemäellä. Olemme heille iso asiakas, Haataja naurahtaa.

Perusasioiden äärellä

Ari Ketola kertoo nauttivansa siitä, että saa olla tekemisessä perusasioiden kanssa. Hän näkee työssään hyvin konkreettisesti, miten ideasta syntyy valmis kappale.

– Olen myyntipäällikkönä tietenkin paljon tekemissä myös asiakkaiden kanssa. Mutta en ole sellainen myyntitykki, että puhun ihmiset pyörryksiin. Satakuntalaiseen tyyliin mennään, tua noin, vähän hillitymmin, asiat edellä.

Ketola pohtii, että tuntuu myös hyvältä jatkaa omalta osaltaan perinteitä ja hyödyntää teknologiaa, joka on vaikuttanut merkittävästi koko ihmiskunnan historiaan.

Ensimmäiset valut tehtiin jo 5 000 vuotta sitten Lähi-idässä. Tuolloin joku ilmeisesti toheloi ja sekoitti vahingossa keskenään sulaa kuparia ja tinaa. Muinaiset insinöörit huomasivat, että syntyneestä seoksesta eli pronssista oli kätevää valmistaa aseita ja työkaluja.

– Mutta nykyään valamisessa ei ole sijaa sattumille. Kaikki valimossa on viimeisen päälle suunniteltua. Myös olot kontrolloidaan tarkoin, Ketola summaa.