PÄÄKIRJOITUS

Yleiskorotuksella on väliä

Vuodenvaihteen jälkeen julkaistu Insinööriliiton työmarkkinatutkimus korostaa, kuinka suuri merkitys työehtosopimuksessa määritellyllä yleiskorotuksella on insinöörien palkkakehitykseen ja ostovoiman säilymiseen.

Tutkimuksen mukaan peräti 69 prosentilla vastanneista palkan nousu perustui vain ja ainoastaan yleiskorotukseen. Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen tulokset ovat jokseenkin yksi yhteen muiden neuvottelujärjestö YTN:n liittojen vastaavien tutkimusten kanssa.

Eri liittojen jäsenten palkkakehityksestä tehdyt tutkimukset osoittavat, kuinka tärkeässä roolissa suomalainen työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmä ja neuvotteluissa sovitut yleiskorotukset ovat palkansaajien ostovoimalle.

Jos neuvottelujärjestelmää ei olisi, palkankorotukset olisivat yhä harvemman palkansaajan herkkua. Yhtään liioittelematta voi sanoa, että palkansaajien ostovoima lepää ammattiliittojen ja neuvottelujärjestöjen neuvottelemien yleiskorotusten varassa. Ammattiliittojen neuvottelemiin yleiskorotuksiin ovat oikeutettuja myös liittoon kuulumattomat työntekijät.

Työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneet tietävät, kuinka vaikean ja usein uuvuttavan neuvottelurupeaman takana yleiskorotus ja sen sisältämät korotusprosentin kymmenykset ovat. Ne eivät lankea kuin Manulle illallinen.

Työnantaja lähtee yleensä aina siitä, että kaikille tulevien palkankorotusten aika oli ja meni: yritykset haluavat päättää, kenelle palkankorotuspotista jaetaan ja kuinka paljon.

Työnantaja perustelee nihkeää suhtautumistaan yleiskorotusta kohtaan meriittikorotusten tarpeella. Palkanmaksajan mukaan yleiskorotukset vievät happea henkilökohtaisilta korotuksilta, joita niitäkin on hyvä silloin tällöin saada.

Työnantajan perustelun jälkimmäisen osan voi ostaa, ensimmäistä ei. Meriittikorotuksista pääsevät nauttimaan turhan harvat asiantuntijat. Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksessa meriittikorotuksen oli saanut 18 prosenttia vastaajista, mutta kyseenalaista on, että syypää joukon harvalukuisuuteen on alan yleiskorotus.

Väitettä vastaan puhuvat kokemukset YTN:n sopimuksettomilta aloilta. Aloilta puuttuvat työehtosopimukset ja yleiskorotukset, mutta tutkimusten mukaan yritykset eivät ole yhtään sen innokkaampia jakamaan työntekijöille henkilökohtaisia korotuksia kuin työehtosopimuksen kahlitsemat yritykset.

Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden

tekniikan ammattilaisten jäsenlehti.

Aikakausmedia ry:n jäsen

Julkaisija

Insinööriliitto IL ry

Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Puhelinvaihde

0201 801 801

Päätoimittaja

Jari Rauhamäki

0201 801 847

ToimitusSihteeri

Kirsi Tamminen

0201 801 819

Toimittaja

Janne Luotola

0201 801 822

Taitto ja sivunvalmistus

Lea Hult, Aste Helsinki Oy

Ilmestymispäivät 2025

11.4., 13.6., 22.8., 17.10., 12.12.

painos

71 000 kpl

Osoitteenmuutokset

puh. 0201 801 801

(8,4 snt/min)

Painopaikka

UPC Print

Ilmoitushinnat

Sivu 4 000 euroa

1/2 sivu 2 900 euroa 1/4 sivu 2 200 euroa

Ilmoitukset

Timo Lepistö 044 534 9878

timo.lepisto@saarsalo.fi

ISSN 2342-270X (painettu)

ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)

Verkkolehti ja

näköislehtiarkisto

www.insinoori-lehti.fi