oikeutta
Etätyö kannattaa sovittaa työpaikan tarpeisiin
Vielä viisi vuotta sitten kukaan ei osannut aavistaa, millaisen vuoristoradan edessä etätyöskentelyn käytännöt ovat jatkossa.
Koronavuodet muuttivat perustavanlaatuisesti tapaa ajatella asiantuntijatyön tekemisen paikkaa. Toisaalta kotikonttorilla vietettyjen vuosien jälkeen on monessa työpaikassa alettu miettiä tarkemmin, kuinka laaja etätyöskentely on itse asiassa yrityksen kannalta hyödyllistä.
Kohtalaisten vapaidenkin käytäntöjen jälkeen etätyö on alkanut saada yhä enemmän raameja ympärilleen. Tämä on eduksi kaikille, sillä selkeät säännöt yleensä helpottavat asioita ja viestivät siitä, että noudatettavat käytännöt ovat harkittuja ja perustuvat tarpeeseen.
Säännöt myös yleensä ovat samat kaikille, tai ainakin poikkeamat pitää pystyä perustelemaan asiallisesti. Oikeudellisesta näkökulmasta herää kuitenkin aika ajoin kysymyksiä siitä, miten etätyökäytänteitä voidaan muuttaa. Yleensä ensimmäiseksi katse on suunnattava siihen, mitä osapuolet ovat keskenään asiasta sopineet.
Työsopimuksessa on usein sovittu työnteon keskeisistä ehdoista, ja työntekopaikka on yksi ehto. Joissakin tapauksissa oikeus tehdä työtä etänä on kirjattu selkeästi työsopimukseen. Usein kuitenkaan asiasta ei ole erillistä mainintaa, tai se on muotoiltu kohtalaisen avoimesti.
Työnantaja päättää laajuudesta
Varsin usein etätyö on mahdollistettu sivulauseella, joka jättää työnantajalle mahdollisuuden päättää etätyöskentelyn laajuudesta. Voidaan siis viitata esimerkiksi työnantajan kulloinkin antamiin ohjeisiin tai yrityksen erilliseen etätyöohjeeseen.
Yleiset ohjeet voivat olla joko työnantajan yksipuolisesti laatimia, tai niissä voi olla toisena osapuolena henkilöstön edustaja, kuten luottamushenkilö tai luottamusvaltuutettu.
Mitä suurpiirteisempi työsopimuksen maininta etätyöstä on, sitä enemmän työnantajalla on mahdollisuuksia yksipuolisesti määrätä asiasta. Työnantajan työnjohto- eli direktio-oikeus antaa mahdollisuuden päättää siitä, millä tavoin sovittua työtä tehdään.
Jos etätyön tekemisestä ei suoranaisesti ole sovittu osapuolten kesken, työnantaja voi päättää siitä, että esimerkiksi tietty osuus työviikosta täytyy tehdä varsinaisella työntekopaikalla. Samalla periaatteella työnantajalla on myös vapauksia antaa ohjeita siitä, millaisia mahdollisia lisäehtoja työn tekemiseen etänä liittyy.
Etätyön tekeminen voi sisältää esimerkiksi velvollisuuden raportoida tarkemmin suoritetuista työtehtävistä.
Etätyön sopiva määrä vaihtelee
Monilla työpaikoilla pohditaan nyt siitä, missä määrin etätyöskentelyä pitää sallia. Jossakin paikassa toimiva käytäntö ei välttämättä toimi lainkaan jollakin toisella työnantajalla.
Näin ollen on tärkeää käydä avointa keskustelua siitä, miten etätyö parhaiten tukee tehokasta työskentelyä ja optimoi työntekijän työssäjaksamista.
Usein helpointa on käydä keskustelua siten, että henkilöstön valitsema edustaja kokoaa edustettavien ajatuksia aiheesta ja esittää niitä työnantajan suuntaan.
Sopimalla riittävän selkeästi etätyön pelisäännöistä on mahdollista löytää työpaikan ja työntekijöiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin sopivat tavat.
Millaisista asioista kannattaa etätöistä sopia?
• kuinka paljon etätyötä voidaan tehdä eli esimerkiksi etäpäivien määrä viikossa.
• millaisia työtehtäviä etänä voidaan tehdä, miten työtä johdetaan ja raportoidaan.
• etätyön soveltamisen kesto (eli määräajaksi vai toistaiseksi) ja järjestelyn irtisanomismahdollisuus.
• tarpeen mukaan etätyön tekemisen paikan yksilöinti.
• miten etätyöpäivistä käytännössä sovitaan eli kenelle ja milloin etätyöpäivästä pitää ilmoittaa.
• työn tekemisen aika sekä aika, jolloin on oltava tavoitettavissa.
• työaikojen noudattamisen seuranta ja työaikajärjestelyjen soveltuminen etätyössä kuten esimerkiksi työajan seuranta, liukuva työaika sekä mahdolliset ylityöt.
• miten työaikaleimaukset tehdään.
• työvälineet eli tarvitaanko oman kannettavan työtietokoneen lisäksi jotain muuta, kuka maksaa liittymän ja mahdolliset muut etätyöpisteessä tarvittavat työvälineet.
• viestinnän muodot eli miten ja millä välinein tavoitettavuus ja yhteydenpito hoidetaan.
• vakuutuskäytännöt: mitä työnantajan vakuutus korvaa etätyötilanteessa, tarvitaanko lisävakuutuksia.
• tietoturvakäytännöt etätyöpisteessä.
Jos etätyötä tehdään suurin osa työajasta, on järkevää miettiä myös seuraavia asioita:
• edellytetäänkö työntekijältä käyntejä työpaikalla.
• matkustuskorvauskäytännöt matkustettaessa etätyöpisteeltä esimerkiksi asiakkaan tiloihin.
• ergonomia etätyöpisteessä.
• etätyöntekijän työterveyshuollosta huolehtiminen, etenkin työssäjaksamisen seuranta ja huolehtiminen.