Jos antiikin tarustoon kuuluvalta Hydra-hirviöltä leikkasi pään, tilalle kasvoi kaksi uutta. Puolustusvälineyhtiö Kongsberg vertaa Nasams-ilmatorjuntaohjusjärjestelmäänsä monipäiseen, näkymättömään hirviöön – vähän sellaiseen kuin Hydra.

– Nasams on joustava järjestelmä ja kestää sen, vaikka jokin lavetti tai johtamismoduuli putoaisi pois käytöstä, vertaa Kongsberg Defencen Oy:n toimitusjohtaja Markku Korhonen.

Norjalaisen konsernin tytäryhtiö tuottaa Hämeenlinnassa ilmatorjuntaohjusjärjestelmien asiantuntija- ja elinkaaripalveluita.

Yhtiö tukee asiakkaita järjestelmien käyttöönotossa, koulutuksessa ja ylläpidossa sekä huolehtii toimitusketjusta ja laadunvarmistuksesta.

– Asiantuntijamme ovat mukana tukemassa järjestelmähankkeita niiden eri vaiheissa. Työmme on siksi hyvin monipuolista.

Yhtiöllä on käytössään viime syksynä valmistuneet uudet tuotantotilat. Niihin mahtuu esimerkiksi kokonainen ohjuslavetti, mutta haastatteluhetkellä halli on tyhjä, eikä järjestelmän osia saisikaan kuvata.

Suomi hankki viidentenä

Nasams-järjestelmä koostuu neljästä osajärjestelmästä: ohjuslaveteista, tutkista, optisista sensoreista ja taistelunjohtokeskuksesta. Lavetilta laukaistaan varsinainen ase, Amraam-ohjus.

Ilmatorjuntaohjusjärjestelmän johtamisjärjestelmän komponentteja tekevät useat kotimaisetkin alihankkijat, kuten Senop.

Kongsberg Defence on toiminut Suomessa vuodesta 2009, jolloin Puolustusvoimat päätti hankkia Nasams-järjestelmän. Kun järjestelmä oli toimitettu vuonna 2016, projektitoimistosta kasvoi norjalaisen emoyhtiön sisäinen tukipalvelu.

Suomi oli viides Nasamsin tilannut maa, ja nykyään tukea annetaan jo 15 tilaajamaahan. Asejärjestelmä on käytössä useissa Nato-maissa ja muun muassa Ukrainassa. Laajuuteen suhteutettuna Hämeenlinnassa toimiva tytäryhtiö on piskuinen: työntekijöitä on vain toistakymmentä, kun koko konserni työllistää 14 000 henkeä.

– Toiminta Suomessa perustuu alun alkujaan tilaajan haluun pitää tuotanto kotimaassa, mikä on huoltovarmuuden kannalta paras ratkaisu.

Ohjukset kuluvat nopeasti

Amraam-ohjukset ovat yhdysvaltalaisen Raytheonin kehittämiä. Ohjukset torjuvat risteilyohjuksia, lentokoneita, helikoptereita ja lennokkeja. Nasams-järjestelmällä pystytään ampumaan myös Aim-9X- ja Amraam-ER-ohjuksia, mutta niitä ei ole tilattu Suomeen.

Toisinaan Amraameja verrataan venäläisiin Buk-ohjuksiin, joiden maksimikantama on pidempi.

Järjestelmän kokonaissuorituskyky on kuitenkin monen tekijän summa, eikä tarkkoja suorituskykyarvoja kerrota julkisuuteen.

– Sekin pitää ottaa huomioon, että minkä tahansa ohjuksen, joka on saatavilla, suorituskyky on parempi kuin sen, jota ei ole.

Esimerkiksi Ukrainassa kulutus on sitä luokkaa, että taistellaan niillä välineillä, mitä on kulloinkin olemassa.

Amraam-ohjus on kallis, ja nykysodankäynnissä ilma voi olla sakeana vihollisen halpoja lennokkeja ja harhautusmaaleja. Korhonen muistuttaa, että ohjuksen hintaa ei kannata verrata maalin hintaan.

– Olennaisempaa on se, mikä on uhka, eli kuinka isoa vahinkoa kohde on aiheuttamassa. Se voi olla paljon suurempi kuin yhden ohjuksen hinta.

Tilauskanta kasvoi ennätykseen

Hämeenlinnassa työntekijät ovat pääosin tekniikan alan ammattilaisia. Tehtäviä esittelee kaksi nimettömänä pysyttelevää insinööriä, joista kumpikin kouluttaa asiakkaita järjestelmän käyttöön. Koulutus tapahtuu kasvotusten turvallisuuden vuoksi, ja matkapäiviä on siksi karkeasti 4–5 kuukautta vuodessa.

Korhosella itsellään on sotilastausta. Hän toimi 11 vuotta Puolustusvoimissa eri tehtävissä, siirtyi Patrialle seitsemäksi vuodeksi ja on toiminut nykyisessä tehtävässään 15 vuotta. Patria kytkeytyy nykyiseen työnantajaan siten, että Kongsberg omistaa Patriasta 49,9 prosentin osuuden.

Ukrainan sota ei ole vaikuttanut merkittävästi Hämeenlinnan yksikön työtilanteeseen. Emoyhtiön tilauskanta on ennätyksellisen korkea, ja kasvu on johtanut tammikuussa käynnissä olevaan rekrytointiin.

– Kasvu on ollut merkittävää jo ennen vuotta 2018, ja jossain määrin se on kiihtynyt tuon jälkeen. Yleinen turvallisuuskehitys on vauhdittanut joiltakin osin asiakasorganisaatioiden päätöksentekoa, millä on ollut kokonaisuutena vaikutusta, Korhonen summaa.