Työkykyjohtaja Kristiina Halonen Ilmarisesta peräänkuuluttaa hyviä työpaikkoja esiin eli niitä, joissa kaikenikäiset voivat hyvin. Niiden ääntä pitää kuulla.

– Tästä se lähtee: kaikki ovat tasaveroisia iästä riippumatta.

Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, sillä ikäsyrjintä on pesiytynyt monin tavoin suomalaisille työpaikoille. Nuoria tai nuorehkoja naisia ei palkata vakituisiin töihin, sillä heidän arvellaan hankkivan perheenlisäystä.

Ikääntyneitä ei haluta rekrytoida, koska heidän oletetaan olevan nuorempiin verrattuna heikommin työkykyisiä tai sairastavansa enemmän.

Insinööriliitto on jo pidempään kantanut huolta ikääntyvien työllisyydestä. Viime vuonna liiton jäsenistön keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan yli 50-vuotiaista työttömistä 86 prosenttia kertoo kohdanneensa ikäsyrjintää työnhaussa.

Myös töissä olevilla on kokemuksia ikään liittyvästä syrjinnästä.

Syrjintä on kielletty lailla

Maan hallituksen tavoitteena on 100 000 uutta työpaikkaa. Siihen päästäkseen on hallituksella Halosen mielestä tehtävää ikäsyrjinnän ehkäisemiseksi. Suomessa yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, joten yhteiskunnan tehtävä on huolehtia, että lakia noudatetaan.

– Senioreiden työttömyys koskee molempia sukupuolia. Mutta jos mies joutuu työttömäksi, hänen on vielä vaikeampi työllistyä.

Halosen mukaan kyse on ennen kaikkea asenneongelmasta.

– Tarvitsemme asenteiden muokkaamista ja monimuotoisuuden tunnistamista, eikä pelkästään ikään liittyvää.

Halonen korostaa, että monien tutkimusten mukaan monimuotoiset työpaikat luovat uusia työmahdollisuuksia ja sitä kautta lisää tuottavuutta.

Työpaikoilla pitää olla selkeät ohjeet ikäjohtamisesta, käytännöistä ja rekrytoinneista sekä läpinäkyvyyttä kokonaisuudessaan. Monimuotoisuudella työkykyjohtaja tarkoittaa muun muassa eri-ikäisiä sekä eri kulttuureista ja koulutustaustalla tulleita työntekijöitä.

Varttuneille tarvetta yhteisöissä

Kristiina Halonen huomauttaa, että huoltosuhde heikkenee entisestään, jos senioreita ei saada työllistettyä.

– Jos ikääntyneet eivät saa töitä, työurat ylipäätään lyhenevät ja sitä kautta muiden sosiaalietuuksien piiriin tulee ihmisiä, esimerkiksi ennenaikaista eläköitymistä, hän sanoo.

– Myös pitkäaikaistyöttömyys tuo haasteita. Tutkimusten mukaan noin kolmannekselle se tuo esteitä työllistymiselle.

Yksittäiselle ihmiselle ennenaikainen eläke voi tuoda myös taloudellisia vaikeuksia. Yksinäisyyden kokeminen, itsetunnon ja elämän laadun heikkeneminen sekä mielenterveyden ongelmat saattavat lisääntyä.

Osa nuorista jättää työelämän

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeen työurat ovat pidentyneet loppupäästä. Nykyisin noin 18 000 jää vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Heissä on entistä nuorempia sukupolvia.

Halosen mielestä ei ole järkevää, että yli 55-vuotiaat eivät työllisty uudelleen, vaikka heillä olisi yli kymmenenkin vuotta työelämää jäljellä. Hyväkuntoiset ja työkykyiset etenkin kevyemmissä töissä selviäisivät hyvin.

Samalla hän korostaa jokaisen omaa vastuusta pitää yllä osaamisestaan ja työkyvystään sekä työelämätaidoistaan.

– Toki iso rooli on työpaikoilla. Tarvitsemme läpinäkyvyyttä rekrytointeihin ja monimuotoisuuden varmistamiseen.

Halonen muistuttaa, että konkarit tuovat organisaatioihin arvokasta kokemusta. He voivat toimia mentoreina ja tukena nuoremmille.

– Konkarit ovat sitoutuneita ja verkostuneita. Heillä on kontakteja vuosien tai vuosikymmenien takaa, ja niitä he voivat jakaa nuoremmille.

Halonen kannustaa puhumaan konkareiden vahvuuksista.

Vääriä kuvitelmia puolin ja toisin

Työnantajilla saattaa olla virheellisiä oletuksia tai uskomuksia varttuneiden osaamisesta sekä motivaatiosta, mikä voi ohjata virheellisesti rekrytointiprosessia. Toisaalta rekrytointilanteessa kokeneempi henkilö voi olettaa, että haetaan nuorta työntekijää.

– Jos rekrytoija on kolmikymppinen, kuusikymppinen voi kuulostaa tosi vanhalta. Taustalla voi olla myös tiedostamatonta syrjintää, kun ei edes näe hakijan osaamista, Halonen pohtii.

Työnantajilla voi olla myös vanhentuneita tietoja varttuneen ihmisen palkkauksesta ja pelkoja mahdollisesta työkyvyttömyydestä.

Työkyvyttömyyseläkkeiden rahoituksessa käytettävä maksuluokkamalli uudistui viime vuoden alussa. Suuret työnantajat rahoittavat työkyvyttömyyseläkkeitä niin sanotun maksuluokkamallin kautta.

Viimevuotisten uudistusten tavoitteena on kannustaa työnantajia oikea-aikaiseen sekä vaikuttavaan työkyvyttömyyden ehkäisemiseen ja kuntouttamiseen.

Uudistuksen myötä palkkaamiseen liittyvä riski pieneni eikä uutena työntekijänä palkatuista vähintään 55-vuotiaista työntekijöistä aiheudu työkyvyttömyystilanteessa maksuluokka- vaikutusta.