Virve Rantakangas ja Jani Rutanen kiertävät tehdasaluetta katsastamassa parannushankkeiden jälkeä.
Virve Rantakangas ja Jani Rutanen kiertävät tehdasaluetta katsastamassa parannushankkeiden jälkeä.

Jatkuvaa parantamista

Lannoitetehdas pitää osaajista kiinni Kokkolassa.

Yara toteuttaa pieniä parannushankkeita Kokkolassa. Projektipäällikkö Virve Rantakangas vastaa vierailuhetkellä käynnissä olevasta ammoniakkisäiliön sisäpuolisesta tarkistuksesta, joka on vaatinut odotettua enemmän aikaa.

– Projekti on sujunut turvallisesti ja hallitusti. Projektiin lähtiessä varauduttiin, että matkan varrella voi tulla muutoksia työn toteutustapoihin ja aikatauluihin. Esimerkiksi säiliön tyhjennys kesti suunniteltua pidempään.

Tehdasalueen hankkeet jakautuvat karkeasti kahtia: puolet olemassa olevan infran ja laitteiden kunnostamiseen, puolet uusia valmiuksia lisääviin investointeihin.

Viime aikojen suurimpia investointeja alueelle on molempien tehtaiden päälämmönlähteen vaihtaminen polttoöljystä nesteytettyyn maakaasuun. Osa kaliumsulfaattitehtaan uuneista toimii jo maakaasulla, mutta kokonaisuudessaan hanke valmistuu tämän vuoden aikana. Maakaasun käyttö vähentää yhtiön hiilidioksidipäästöjä.

– Kaliumsulfaatin valmistaminen vaatii paljon energiaa. Reaktio vaatii noin 550 asteen lämpötilan, kertoo mukana kierroksella oleva tuotantopäällikkö Jani Rutanen.

Monimuotoisuutta lisätään

Monikansallisella Yaralla on myös henkilöstöä koskevia kehitysohjelmia. Jokaisessa maassa henkilöstölle annetaan dei-koulutusta, jolla lisätään tietoisuutta monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja osallistamisesta. Jokaisen työntekijän on suoritettava koulutus.

Kokkolan tehtaalla mietitään, miten tulevaisuudessa voitaisiin työllistää vieraskielisiä osaajia eri taustoista ja kulttuureista. Työharjoittelut voisivat olla hyvä tapa edistää asiaa.

– Toivomme saavamme eritaustaisia ja eri kieliä osaavia henkilöitä korkeakouluharjoittelijoiksi, kesätyöntekijöiksi ja vakituisiksi työntekijöiksi, suunnittelee henkilöstöpäällikkö Heini Hanhisalo.

Henkilöstö tapaa johtoa

Luottamushenkilöt käyvät jatkuvaa vuoropuhelua hallinnon kanssa. Lisäksi Suomen-yhtiössä järjestetään kaksi kertaa vuodessa yhteiset päivät kaikkien toimipaikkojen henkilöstöryhmien edustajille, henkilöstöhallinnolle ja johdolle.

Konsernissa on järjestetty EWC eli Euroopan laajuinen henkilöstön edustus niin, että kaikki edustajat pääsevät kerran vuodessa keskustelemaan konsernin ylimmän johdon kanssa henkilöstön asioista.

EWC-toiminta Yarassa on luottamushenkilö Ranta- kankaan mielestä keskimääräistä paremmin järjestetty.

– On tärkeää voida nähdä edustajia Euroopan muilta tehtailta ja saada vaihtaa heidän kanssaan mielipiteitä. Keskusteluissa tulee puheeksi hyviä käytäntöjä ja niitä asioita, jotka aiheuttavat murheita. Pystymme antamaan tukea puolin ja toisin, hän sanoo.

Yaran Suomen-henkilöstöllä on henkilöstöetuina muun muassa henkilöstörahasto, tulospalkkiot ja sairauskassa. Kansainvälisesti konserni maksaa työntekijöilleen palkalliset perhevapaat. Esimerkiksi biologiselle vanhemmalle tai adoptiovanhemmalle maksetaan kuuden kuukauden palkallinen perhevapaa maasta riippumatta.

Kokkola houkuttelee asukkaita

Yaran henkilöstö Kokkolassa on kasvanut noin kymmenessä vuodessa 70 hengestä 85:een. Ylempiä toimihenkilöitä on 12.

Viimeisimpänä taloon on palkattu prosessiturvallisuus- insinööri.

Kokkolassa on nähtävissä, että kilpailu alan osaajista on kovaa.

Vaikka kilpailu on kovaa Kokkolan suurteollisuusalueella ja työpaikan vaihtaminen olisi helppoa, moni on pysynyt talossa.

Esimerkiksi kaliumsulfaattitehdasta esittelevä Rutanen on aloittanut yhtiössä prosessioperaattorina, edennyt vuoromestariksi ja tuotantoinsinööriksi ennen kuin päätyi tuotantopäälliköksi.

Viime vuonna Northvolt houkutteli Keski-Pohjanmaata myöten työntekijöitä tehtaalleen Ruotsin Skellefteåån. Tämä rekrytointikampanja ei kuitenkaan vaikuttanut Yaralla.

Kokkolan kaupunki on pyrkinyt suurteollisuusalueen kanssa mainostamaan Kokkolaa työpaikan lisäksi myös asuinkaupunkina. Osalla täällä työskentelevistä on kaupungissa pelkästään kakkosasunto.

Venäjä pakotti muutoksiin

Yaran Kokkolan tehdas tuottaa rehufosfaatteja ja kaliumsulfaattia. Alun perin Kemiran omistama kaliumsulfaattitehdas aloitti toimintansa vuonna 1962.

Suuri osa kaliumsulfaatin raaka-aineista tuli Kokkolaan ennen Venäjältä. Hyökkäyssota Ukrainaan pakotti Yaran hankkimaan raaka-aineet muualta, mikä on pidentänyt toimitusketjuja. Myös uusien raaka-aineiden käyttö on vaatinut opettelua.

– Kaliumkloridi on meidän pääraaka-aineemme kaliumsulfaatin valmistuksessa. Vaikka se on kemiallisesti lähes sama tuote eri toimittajilla, jo pelkkä partikkelikokojakauma muuttaa sitä, miten se käyttäytyy prosesseissa, kertoo tehtaanjohtaja Miika Uusitalo.

Yaran tehdas on keskellä Kokkolan suurteollisuusaluetta.Yaran tehdas on keskellä Kokkolan suurteollisuusaluetta.Vesa Hammar ja Aki Pesonen tarkkailevat prosessia valvomossa.Vesa Hammar ja Aki Pesonen tarkkailevat prosessia valvomossa.