Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ylemmille toimihenkilöille teknologiateollisuudessa alkoivat alkusyksyllä. Edellinen sopimus päättyi marraskuun lopussa. Neuvottelut ovat kuitenkin edenneet hitaasti.

– Toisella osapuolella on tavoitteita, jotka ovat meille hankalia. Toisaalta työmarkkinoilla vallitsee todella iso eroavaisuus siitä, mitä palkoille pitää tässä tilanteessa tehdä, kertoo teknologiateollisuuden neuvottelija, Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa.

– Palkansaajat korostavat poikkeuk- sellista aikaa eli koronapandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamaa ostovoimakuoppaa.

Työnantajat sen sijaan tarkastelevat vain tätä hetkeä ja katsovat eteenpäin ennusteita, joiden mukaan ostovoima kasvaa.

– En muista, että omalla neuvottelu- urallani osapuolten näkemykset perusteista olisivat olleet niin erilaiset. Kysymys ei ole kyräilystä.

Ylemmät haluavat edetä neuvotellen

Vaikka ylemmät toimihenkilöt eivät ole ainakaan toistaiseksi lakossa, muualla teollisuudessa on päällä neljän viikon lakot, jos ei sopimusta tule. Ne saattavat jatkua pidempäänkin.

Viime vuosina lakot ovat kestäneet useimmiten vain muutaman päivän.

– Pitkät työtaistelut kertovat jyrkän erilaisista lähtökohdista, Oksa sanoo.

Teknologiateollisuudessa ylempien toimihenkilöiden teksteissä hiertävät niin sanotut painavat syyt eivätkä vielä lehden mennessä painoon helmikuun alussa osapuolet olleet keskustelleet palkoista.

– Toisella osapuolella on heikennysesityksiä, joita ylemmät eivät voi hyväksyä.

Oksa arvelee, että jos uutta lakia vientimallista ei olisi, ylemmät toimi- henkilöt olisivat voineet päästä jo sopimukseen.

– Työnantaja arvioi, ettei avaus meidän kanssamme olisi niin vahva ja Teollisuusliitto haluaisi siitä mennä yli.

Ostovoimakuoppa on todellinen

Insinööriliiton näkemys viiden prosentin korotuksesta tälle vuodelle on ennallaan. Oksan mukaan Teollisuusliiton kymmenen prosentin korotus kahdelle vuodelle on suoraan ostovoimakuopasta.

Hän sanoo, että nyt puhutaan kahden tai kolmen vuoden sopimuksesta.

– Korotuksen pitää lapioida ostovoimakuoppaa umpeen, ja olla mieluiten etupainotteinen, jotta se helpottaa tilannetta.

Kun Teollisuusliitto saa aikanaan teknologiateollisuudessa sopimuksen, Oksan mielestä järkevästi toimiessaan työnantaja muutamien päivien kuluttua tekee sopimuksen myös YTN:n kanssa.

– Pahaa pelkään, että vaikka Teollisuusliitto saa sopimuksen, mikään ei takaa, että ylemmät toimihenkilöt saisivat samantasoisen sopimuksen.

Hän arvioi, että vaikeimman kautta joudutaan hakemaan edes samantasoinen sopimus.

Erityiskysymyksiä ei ole laajasti

Neuvottelujohtajan mielestä ylempien toimihenkilöiden osalta muilla aloilla ei ole juuri erityiskysymyksiä, joten Teollisuusliiton ja viimeistään YTN:n teknologiateollisuuden sopimusten jälkeen suma alkaa purkaantua.

– Kysymys on siitä, että työnantaja haluaa teknologia-alan sopimukset ensin.

Myös suunnittelualan ja tietoalan sopimukset päättyivät marraskuun lopussa. Edellä mainittu ala sai valmiiksi tekstikysymykset sekä aloitti neuvottelut palkoista ja palkkaratkaisuista tammikuussa. Tietoalalla on sovun esteenä samankaltaisia painavia syitä kuin teknologiateollisuudessa.

Ylempien ict-alan työehtosopimus päättyi vuoden vaihteessa, ja tammikuun lopussa päättyi kemian sopimus. Seuraavia insinöörejä työllistäviä aloja on muun muassa energia-alan sopimus, joka päättyy helmikuun lopussa. Samoihin aikoihin päättyvät erityisalojen EPA-sopimukset.

Myös julkisen sektorin neuvottelut ovat alkaneet. Eniten insinöörejä työllistävän valtiosektorin neuvottelut lähtivät liikkeelle tammikuussa.

Vaikeaan tilanteeseen ratkaisuja

Oksa hämmästelee valtakunnan- sovittelijaa, joka ei tee sovintoesitystä, vaan on sitä mieltä, ettei kannata, kun ei ole takeita hyväksynnästä.

– Itse lähtisin ratkomaan vaikeata tilannetta. Vaikka molemmat hylkäisivät sovitteluesityksen, siitä saisi julkisen.

Ennen helmikuun alun sovitteluja Oksa kertoi olevansa yllättynyt, jos sopu syntyisi. Se vaatii kummaltakin osapuolelta niin paljon liikkumista nykyisestä tilanteesta, ettei sellaista vielä ole tiedossa.

Oksa kertoo, että jo alkuun lakkojen aikaan ylempiä toimihenkilöitä yritettiin laittaa tekemään työntekijöiden töitä, mikä ei ole ihan tyypillistä.

– Yrityksillä on aitoja vaikeuksia, kun ne joutuvat toimimaan näin, Oksa sanoo.

– Jos tilanne olisi kuin ennen, ratkaisuun olisi pyritty ensimmäisen lakkoviikon jälkeen.

Mutta työmarkkinat ovat muuttuneet.

– Monessa mielessä on hyvä, että ylemmät toimihenkilöt eivät olleet mukana ensimmäisessä lakkoaallossa, vaikka eihän sitä vielä tiedä, mihin tilanteet johtavat.

Vertailu on huono lähtökohta

Oksan mielestä jokainen ala saa sopia niin hyvät korotukset kuin sille on hyvä.

– Itse en pidä siitä, että joku ala vertailee omia korotuksiaan toiseen alaan. On huono tapa ottaa lähtökohdaksi jonkun muun alan korostukset ja rakentaa siihen päälle.

■ Lue lisää: ilry.fi, ytn.fi, juko.fi