BITTIKATTAUS
Ajankohtaisia työelämän ilmiöitä verkossa
Työterveyslaitos tarjoaa maksuttomia webinaareja ja verkkotapahtumia jälleen kevään aikana. Aiheena on työelämän ajankohtaisia ilmiöitä. Tilaisuudet ovat avoinna muun muassa työsuojeluhenkilöstölle.
Helmikuussa pohditaan urajumeja ja kuinka niistä voi auttaa eteenpäin. Maaliskuussa aiheena on ensihoitotyön menetelmät ja palautekäytäntöjen kehittäminen.
Huhtikuussa pohditaan, ovatko nuoret heikommassa taloudellisessa asemassa kuin vanhemmat ikäpolvet.
Toisessa huhtikuisessa tilaisuudessa aiheena on työhyvinvoinnin johtaminen: millaisilla johtamisteoilla työntekijöiden hyvinvointi turvataan ja voimavaroja vahvistetaan monien kasvavien paineiden keskellä?
Kesäkuun teemana ovat parisuhteet ja hyvinvointi.
Webinaarit ovat tiiviitä, noin tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa tutkijat esittelevät ajankohtaista tutkimusta väestöön liittyvistä aiheista.
Tapahtumalista päivittyy uusilla tilaisuuksilla vuoden edetessä.
■ Lue lisää: ttl.fi
49 %
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan noin joka toinen insinööri arvioi työmääränsä olevan ajoittain tai jatkuvasti liian suuri.
Muun muassa teknisissä tehtävissä työttömyys lisääntyi viime vuonna.Työllisyys heikkeni viime vuonna
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 15–74-vuotiaita työllisiä oli keskimäärin 2 602 000 ja työttömiä 238 000 vuonna 2024.
Työllisiä miehiä oli 5 000 vähemmän ja työllisiä naisia 20 000 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisyysaste 20–64-vuotiailla oli 77 prosenttia. Työllisyysaste laski 1,2 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.
Työllisten määrä kasvoi eniten terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla. Heidän määränsä väheni eniten ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa.
Työttömyysaste 15–74-vuotiaiden keskuudessa nousi yli kahdeksaan prosenttiin. Työttömiä oli viime vuonna keskimäärin 238 000, mikä oli 34 000 enemmän kuin vuonna 2023. Työttömiä miehiä oli 135 000 ja naisia 104 000.
Miesten työttömyysaste oli yli yhdeksän prosenttia ja naisten työttömyysaste vajaa kahdeksan prosenttia.
Työllisistä osa-aikaisia viime vuonna oli vajaa viidennes kaikista työllisistä. Osa-aikatyötä tekevien osuus työllisistä oli sama kuin vuotta aiemmin. Yleisin syy työn osa-aikaisuudelle oli opiskelu.
Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli 1,3 miljoonaa vuonna 2024, mikä oli 13 000 enemmän kuin vuonna 2023. Työvoiman ulkopuolella olevien naisten määrä kasvoi ja miesten määrä pysyi lähes ennallaan.
KUVA: Shutterstock
Jalkapallopyhätössä on yhdistelty vaativia betonirakenteita.Tammelan stadion palkittiin
Tampereella sijaitseva Tammelan Stadion palkittiin vuoden 2024 betonirakenteena. Jalkapallon pyhättö on raadin mielestä sovitettu esimerkillisellä tavalla suhteellisen pienelle tontille, keskelle keskustan asuinkortteleita ja ihmisten lähelle.
Hankkeessa on huomioitu ekologisuus siten, että stadionille pääsee helposti ja sinne tullaan sekä poistutaan ensisijaisesti julkisella liikenteellä, jolloin autoruuhkaa kaupungin keskustaan ei synny.
Jalkapallostadionilla on noin 8 000 katsomopaikkaa ja konserteissa tilaa jopa 15 000 henkilölle. Hybridikortteli muodostuu jalkapallokentästä, katetusta katsomosta ja stadionin sivuille rakennetuista asuinrakennuksista ja liiketiloista. Rakennuskompleksin alla sijaitsevat pysäköintilaitos ja kauppakeskus.
Tuomariston näkemyksen mukaan stadionin kokonaisuus on onnistunut. Se yhdistää eri materiaaleja ja vaativia rakenteita toisiinsa. Koko kortteli on perustettu teräsbetonipaaluille ja tukirakentein haastavalle, epävakaalle maaperälle.
Rakennuksen erityspiirteenä ovat yli sadan metrin mittaiset ripustetut katokset, jotka toimivat suojana päätykatsomoille. Pilariton ratkaisu takaa esteettömät näkymät koko kentän alueelle kaikilta istumapaikoilta.
Stadion otettiin käyttöön viime vuonna.
KUVA: Tuomas Uusheimo
Verkkolehden kolme luetuinta tekstiä viime vuonna
Viime vuoden luetuin juttu Insinööri-verkkolehdessä julkaistiin otsikolla Chat-GPT johtaa roolipeliä. Tammikuussa julkaistussa jutussa toimittaja kokeili, pystyykö luovan tekoälyn kanssa chattaamalla pelaamaan roolipeliä. Tekoäly sai pelinjohtajan roolin, ja käyttäjä heittäytyi pelaajaksi fantasiaseikkailuun.
Samoin tammikuussa julkaistiin toiseksi luetuin juttu: Insinööriliitto osallistuu Akavan ulosmarssiin. Akava järjesti ulosmarssin vastustaakseen hallitusohjelman työelämäuudistuksia, jotka eivät olleet tasapainossa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.
Kolmanneksi luetuimmaksi sijoittui juttu, jonka otsikko on Oikeus tuomitsi Etteplanin yhteistoimintaneuvottelut. Toukokuussa ilmestynyt juttu kertoo siitä, miten konsulttiyhtiö joutui maksamaan korvauksia 26 työntekijälle, jotka yhtiö lomautti. Käräjäoikeus katsoi, ettei yhtiö täyttänyt yhteistoimintalain velvoitteita.
Oliko näistä jokin sinun lukulaistallasi?
Verkkolehdessä julkaistaan viikoittain uutisia ja artikkeleita eri aiheista. Lisäksi mukana on esimerkiksi kolumneja ja podcasteja sekä kuusi kertaa vuodessa printtilehden aineisto html-muodossa.
■ Lue lisää: insinoori-lehti.fi
Uusin palkkatilasto ilmestyy tämän lehden välissä
Insinööriliiton työmarkkinatutkimus toteutetaan joka syksy. Sen tärkein tavoite on kerätä insinöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten palkkatietoja.
Palkkatiedot ovat tärkeitä jäsenille, kun he hakevat työpaikkaa tai valmistautuvat palkankorotusneuvotteluihin; tarpeeksi hyvillä taustatiedoilla varustettuja palkkatietoja ei ole mahdollista saada mitään muuta kautta.
Vastaamalla työmarkkinatutkimukseen voi paitsi auttaa itseään saamaan oman alansa tuoreet palkkatilastot sekä pitää myös huolta muiden ja koko alan palkkakehityksestä. Tiedoista saa neuvotteluvoimaa.
Liitto saa työmarkkinatutkimuksen avulla myös muuta tietoa jäsenkunnasta, kuten tietoja jäsenkunnan rakenteesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille sekä työsuhteista.
Tavoitteena on kerätä luotettavaa ja ajantasaista tietoa, jota käytetään niin Insinööriliiton edunvalvonnan kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisenkin tukena. Käyttöä on monessa muussakin yhteydessä, esimerkiksi Insinööri-lehden bittikattaus-palstalla ilmestyvien faktojen taustatietona.
Palkkatilasto jaetaan työssäkäyville jäsenille. Muut jäsenryhmät voivat tutustua siihen liiton jäsensivuilla.
■ Lue lisää: ilry.fi/palkkatilastot
Oksa Akavan varapuheenjohtajaksi
Palkansaajakeskusjärjestö Akavan hallitus valitsi tammikuisessa kokouksessaan Petteri Oksan Akavan varapuheenjohtajaksi.
Oksa toimii Insinööriliitossa edunvalvontajohtajana. Hänet valittiin Tradenominen Ville-Veikko Rantamaulan tilalle Akavan varapuheenjohtajaksi. Oksan kausi varapuheenjohtajana alkoi 21. tammikuuta 2025 ja jatkuu Akavan hallituksen jäljellä olevan kauden eli vuoden 2025 loppuun.
Oksa on ollut Akavan hallituksessa jäsenenä vuodesta 2016.
Akavan puheenjohtajana toimii Maria Löfgren.
Akavan muut varapuheenjohtajat ovat Jari Jokinen Tekniikan Akateemiset TEKistä, Katarina Murto Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta ja Mikko Salo Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimusta.
Talvikiertueen avaustilaisuudessa Tampereella oli mukana lähes 300 osallistujaa. Lavalla seisoo koomikko Saana Peltola, joka on yksi Insinööriliitto x Naurunpaikka -kiertueen tähdistä. Kiertue päättyy 27.2. Helsinkiin. Lue lisää: ilry.fi/talvikiertue
KUVA: Milla Pennanen
Petteri, Oksa johtajapetterin
PALSTA
Luottamusta on vaalittava
Ihmisyyteen kuuluu luottamus. Me luotamme siihen, että ystävämme pitävät lupauksensa. Luotamme, että liikenteessä toiset noudattavat sääntöjä. Luottamusta on parisuhteissa, liiketoiminnassa ja monessa pienessä arkisessa tapahtumassa.
Tiedämme, että luottamuksen voi menettää. Moni tuntee ihmisiä, joita on kohdeltu liian monta kertaa huonosti. He eivät enää luota kehenkään tai mihinkään. Elämä on silloin vaikeaa. Uskon, että moni tietää luottamisen välillä olevan vaikeaa. Epäilyt siitä, mitä tapahtuu, jos luottaa liikaa tai vääriin ihmisiin, voivat olla raskaita ja synkkiä.
Silti ilman luottamusta yhteiskunta ei yksinkertaisesti toimi. Kuten roomalainen valtiomies ja filosofi Seneca kirjoitti: ”Yksi luottamuksen suurimmista lahjoista on se, että se tekee elämästä yksinkertaisempaa.”
Juuri tästä syystä luottamuksesta puhutaan työmarkkinoilla paljon. Luottamuksesta on kyse niin jokaisen työsuhteessa ja työpaikalla kuin työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Viime aikojen kuva on ollut se, että sitä löytyy enemmän työsuhteista kuin neuvotteluista.
Työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut sujuvat helpommin, kun osapuolten välillä on luottamusta. Silloin ei tarvitse miettiä, miten jokainen mahdollinen ongelma kirjataan sopimukseen ja varmistetaan se, että ei tule riitoja. Luottamuksen vallitessa voidaan sopia myös niin, että todetaan olevamme erimielisiä. Oikeus sitten ratkaisee riidat.
Tästä onkin kyse viime aikojen, etenkin ehkä tämän neuvottelukierroksen ongelmissa. Luottamuksessa on säröjä. Neuvotteluissa on osapuoli, joka näyttää menettäneen luottamuksensa itse järjestelmään. Yksi työnantajajärjestö luopui sopimustoiminnasta kokonaan, toinen hajotti itsensä kahtia ja kaikki heistä tavoittelevat asioita, jotka ovat ristiriidassa suomalaisen sopimisen menestystarinan kanssa.
Neuvotteluratkaisu löytyy ennen pitkää. Luottamuskin on uudelleenrakennettavissa, mutta se vaatii kaikilta tahtoa siihen.
Ehdokkaaksi kevään alue- ja kuntavaaleissa
Alue- ja kuntavaalit pidetään samaan aikaan ensi vuoden huhtikuussa, ja ne ovat Insinööriliiton jäsenille tärkeät. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13. huhtikuuta.
Insinööriliitto kannustaa kaikkia jäseniään asettumaan ehdolle kevään vaaleissa.
– Sekä aluevaltuuston että oman kunnan valtuuston jäsenyys ovat vaativia ja tärkeitä luottamustoimia. Päätöksentekijöiksi on hyvä saada eri taustoista olevia ihmisiä, myös insinöörejä ja tekniikan alan ammattilaisia, puheenjohtaja Samu Salo sanoo.
Aluevaaleissa valitaan Helsinkiä lukuun ottamatta aluevaltuustot Suomen 22 sote-maakuntaan, jotka järjestävät alueen asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut ja tekevät pelastustoimea koskevia päätöksiä.
Kuntavaaleissa puolestaan valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin.
Insinööriliitto kokoaa tiedot IL-taustaisista alue- ja kuntavaalien ehdokkaista liiton verkkosivuille. Huomaa, että verkkosivuilla julkaistaan vain ne ehdokkaat, jotka ovat itse ilmoittaneet ehdokkuudestaan liitolle.
■ Lue lisää: ilry.fi/vaalit25
Kolmikantainen työryhmä valmistelee alustatyödirektiiviä
EU-direktiivin tarkoituksena on parantaa alustatyötä tekevien työehtoja ja työoloja sekä henkilötietojen suojaa. Direktiivin täytäntöönpano edellyttää Suomessa uutta lainsäädäntöä.
Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, joka järjestetään työtä välittävien digitaalisten alustojen kautta. Alustat tarjoavat erilaisia palveluita asiakkaille, kuten esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai muita palveluita verkkosivuston tai mobiilisovelluksen välityksellä.
Direktiivi sisältää säännökset, joiden tavoitteena on helpottaa määrittämistä alustojen kautta työskentelevien oikea ammattiasema eli onko kyseessä työntekijä vai itsenäinen ammatinharjoittaja.
Se myös edistää algoritmijohtamisen eli automaattisten päätöksenteko- ja seurantajärjestelmien käytön läpinäkyvyyttä alustatyössä sekä parantaa alustatyön läpinäkyvyyttä viranomaisille.
EU-jäsenmaiden on pantava alustatyödirektiivi täytäntöön joulukuuhun 2026 mennessä.
Valmistelevassa työryhmässä ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriön ja työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen lisäksi työsuojelusta, henkilötietojen suojasta ja sosiaaliturvakysymyksistä vastaavat ministeriöt.