Tehtäviin isännöitsijänä kuuluu asuntoyhtiöiden operatiivinen johtaminen eli hallinnollinen, taloudellinen ja tekninen isännöinti sekä viestintä ja asiakaspalvelu eli osakkaiden ja asukkaiden palvelu.

Toimintaan kuuluu läheinen yhteistyö hallitusten kanssa sekä taloyhtiöiden päätösten toimeenpano.

Isännöitsijä Kaisa Astalan mukaan pääkaupunkiseudulla toimivalla isännöitsijöillä on huolehdittavanaan keskimäärin 10–15 taloyhtiötä. Määrä riippuu muun muassa asiakaskiinteistöjen koosta sekä tulevista hankkeista.

– Taloudellista osaamista tarvitaan siihen, että pyörittää ihmisten kalleinta omaisuutta. Vaikka isoissa toimistoissa on teknisten isännöitsijöiden palvelut tarjolla, sitä on hyvä osata myös itse, Astala kertoo.

– Insinöörikoulutus on tuonut minulle valtavan ammattiosaamisen, että pystyn valvomaan taloyhtiöiden osakkaiden etua, jotta esimerkiksi remonttihankkeet onnistuvat suunnittelusta toteutukseen ja takuuajan vaatimuksiin saakka.

Astala osaa kysyä perusteita ja vaihtoehtoja ratkaisuille. Hänen mielestään isännöitsijä tarvitsee vuorovaikutustaitoja ja toimii empaattisesti asiakkaiden iloissa ja suruissa.

Yhdessä taloyhtiöstä huolehditaan

Astalan mielestä isännöitsijän pitää tukea myös yhteisöllisyyttä ja hyvää henkeä taloyhtiöissä.

– Kun henki on hyvä ja naapurit tuntevat toisensa, seurantakin on hyvää. Kiinteistö pysyy paremmassa kunnossa, kun ihmiset välittävät toisistaan, omaisuudestaan ja ympäristöstään.

Lisäksi isännöitsijällä pitää olla johtajuutta ja palvelualttiutta.

Astalan oma ura isännöitsijänä alkoi lähes 30 vuotta sitten perheyrityksessä, joka perustettiin yli 50 vuotta sitten. Viimeiset kolme vuotta hän on työskennellyt yrityskaupan jälkeen isännöitsijäyritys Luotsi Oy:ssä.

Perheyritys myytiin, kun sitä pyörittäneistä neljästä sisaruksesta kolme muuta eläköityi.

Erityiskoulutus toistui vain lyhyesti

Astala on valmistunut kiinteistöpitotekniikan koulutusohjelmasta vuonna 2003 Tampereen ammattikorkeakoulusta. Se oli räätälöity insinöörikoulutus kiinteistöpäälliköille ja isännöitsijöille.

– Loistava koulutus keskittyi korjausrakentamiseen, jota on alalla paljon.

Ennen insinöörikoulutusta hän opiskeli tradenomiksi.

Tampereella kiinteistöpitotekniikan koulutusta järjestettiin muutamia vuosikursseja. Tällä hetkellä isännöitsijöille ei ole ammattikorkeakoulutasoista koulutusta, mitä Astala hämmästelee.

– Isännöitsijät hoitavat kuitenkin kansallisesti ja yhteiskunnallisesti maamme arvokkainta omaisuutta.

Alalle tulee paljon alanvaihtajia, mutta Astala kaipaa myös suoraan ammattikorkeakouluista valmistuneita nuoria. Tarvetta on osaavista ammattilaisista.

Isännöintialalla on meneillään sukupolvenvaihdoksia, kun kokeneita ammattilaisia on jäämässä eläkkeelle.

– Suhdanteet eivät vaikuta alaan toisin kuin moneen muuhun alaan, Astala muistuttaa.

Vuosikymmenten näkymä asumiseen

Astalalla on lähes 50 vuotta kestäneitä asiakassuhteita; toki aiemmin niitä hoiti isä tai isoveli.

– Uusimmat asiakkaat tulivat minulle vuonna 2011, kun palasin perhevapaalta.

Pitkä yhteistyö tuo monenlaista hyötyä. Isännöitsijä tuntee taloyhtiöiden hallitukset ja osakkaat sekä toiveet, tavoitteet ja taloyhtiön hankkeet.

– Eri hankkeiden ja päivittäisen toiminnan pyörittäminen on paljon helpompaa.

Astalan repertuaariin kuuluu erikokoisia yhtiöitä: pienistä taloyhtiöistä, joissa on noin 30 huoneistoa, suuriin yhtiöihin, joissa on vajaa 200 huoneistoa. Kaikki ovat Helsingissä, Kehä ykkösen sisällä, sekä kantakaupungissa että lähiöissä.

Taloyhtiöistä vanhimmat ovat viime vuosisadan alusta, uusimmat 2010-luvulla valmistuneita. Myös sen tähden hän arvostaa insinöörikoulutustaan, jossa tutustuttiin eri vuosikymmenten rakennuskantaan.

Kiinteistöjä on kehitettävä

Työssään tärkeimpänä päämääränä Kaisa Astala pitää taloyhtiön arvon kasvattamista, mutta myös asumisviihtyvyyteen ja arjen sujuvuuteen huomioimista.

Asiakkaat ovat olleet häneen tyytyväisiä, ja se näkyy muun muassa siinä, että hänet valittiin Isännöintiliiton järjestämässä äänestyksessä vuoden isännöitsijäksi viime vuonna.

Astala arvostaa ammatissaan, että voi itse vaikuttaa kalenteriinsa. Hän voi kehittää ammattitaitoaan ja kouluttautua, ja niihin kannustetaan. Myös urakehitys on mahdollista, miten pitkälle kiinnostusta riittääkään.

Kilpailukykyinen palkka vastaavan koulutuksen saajiin verrattuna miellyttää.

Perinteisesti taloyhtiön hallitusten kokoukset ja yhtiökokoukset järjestetään iltaisin. Astala on halunnut toimia toisin, ja yhtä lukuun ottamatta hallitukset kokoontuvat päiväsaikaan.

– Tämä on mahdollistanut työssäjaksamisen ja äitinä olemisen.

Myös kolmannes hänen hoitamiensa yhtiöiden yhtiökokouksista on siirretty illoista pois; osallistumismäärä ei ole laskenut, päinvastoin.