Tylsä työ voi sairastuttaa
Työssä tylsistymiseen liittyy kohonnut sairastumisen riski samaan tapaan kuin stressiin ja työuupumukseen.
Teksti: Kirsi Tamminen ja KUVA: Shutterstock
Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että tylsistymisen kokemus on yhteydessä vähäisempään sykevälivaihteluun yöaikana, mikä voi ennakoida terveyshaittoja.
Työssä tylsistyminen voi aiheuttaa samankaltaisia terveyshaittoja kuin työstressi tai työuupumus, jotka ovat tunnetusti yhteydessä tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston poikkeavaan toimintaan.
Tavallisesti autonomisen hermoston parasympaattinen toiminta aktivoituu levossa. Kun tämä toiminta heikentyy, se vaikuttaa kehon edellytyksiin elpyä ja palautua. Pitkäkestoiset poikkeavuudet ovat yhteydessä sairausriskeihin ja jopa kuolleisuuteen.
Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, onko työssä tylsistymisen kokemuksella yhteyttä autonomisen hermoston toimintaan.
Autonomisen hermoston toiminnan mittarina tutkimuksessa oli yön aikainen sykevälivaihtelu (HRV). Vähäisempi yöllinen sykevälivälivaihtelu kuvastaa vähäisempää para- sympaattista aktiivisuutta ja kertoo elimistön kuormitustilasta.
Tylsyys vaikuttaa terveyteen
Kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimus osoitti yhteyden olemassaolon, mikä tarkoittaa, että pitkäkestoisesta työssä tylsistymisestä voi seurata terveyshaittoja.
– Tylsistymisen kokemuksia ei tulisi ohittaa vähäpätöisinä, sanoo erikoistutkija, työpsykologian dosentti Piia Seppälä Työterveyslaitoksesta.
Hänen mukaansa jo aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että tylsistymistä kokevat työntekijät arvioivat oman terveytensä heikommaksi. Silti työssä tylsistymistä on jopa pidetty terveyden kannalta hyvänä asiana.
– Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että työssä tylsistyminen voi olla samanlainen riski terveydelle kuin muut perinteisemmät työpahoinvoinnin kokemukset, Seppälä arvioi.
Toistuvaa tylsistymistä pitää ehkäistä
Emlyon Business Schoolin pulaisprofessori Lotta Harjun mielestä satunnainen tylsyyden kokemus on normaalia eikä aiheuta terveyshaittoja.
– Sen sijaan usein toistuva tai jatkuva tylsyys heikentää terveyttä, hän painottaa.
Tutkijat suosittelevat, että tylsistymiseen kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota työpaikoilla ja työterveyshuollossa.
Aiemman tutkimusnäytön perusteella tylsistyminen on työelämässä yleistä; syynä ovat usein esimerkiksi omaan työhön kuulumaton sälä ja liiallinen byrokratia.
Haitallisten terveysvaikutustensa vuoksi tylsistymisen kokemuksia kannattaa pyrkiä ehkäisemään aktiivisesti.
Asiakaspalvelu
0201 801 801, (8,4 snt/min)
avoinna arkisin klo 9–16
Kaikki liiton palvelut ja asiantuntijat tavoittaa parhaiten Insinööriliiton asiakaspalvelun kautta.
Insinööriliitolla on 30 alueellista ja
kahdeksan valtakunnallista jäsenjärjestöä.
Lisätietoa jäsenjärjestöistä on
osoitteessa www.ilry.fi/jasenjarjestot
Liiton organisaatio
Edunvalvontayksikkö
johtaja Petteri Oksa, 0201 801 839
■ Työelämä ja lakipalvelut
■ Yhteiskuntavaikuttaminen
■ Vaikuttajaviestintä
Järjestöyksikkö
johtaja Tommi Grönholm, 0201 801 848
■ Järjestötiimi
■ Kenttä ja tapahtumat
■ Markkinointi
Palveluyksikkö
johtaja Mika Leppinen, 0201 801 826
■ Assistentit
■ It-palvelut
■ Jäsenpalvelut
■ Taloushallinto
Puheenjohtajisto
puheenjohtaja Samu Salo, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988
varapuheenjohtaja Jyrki Kopperi, 040 833 0633
varapuheenjohtaja Kari Laitinen, 050 556 8501
johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Henkilökunnan yhteystiedot kokonaisuudessaan ovat osoitteessa www.ilry.fi/yhteystiedot.