Kouvolan eteläpuolella Inkeroisen asemalla kääntyi viime vuoden lopussa rautatiehistorian iso lehti. Kun junasuorittajan huoneen ovi sulkeutui viimeisen kerran, tuli päätökseensä seitsemän vuosikymmentä kestänyt projekti.

Inkeroinen oli viimeinen merkittävä miehitetty asema Suomen rataverkolla, ja sinne tehtyjen investointien myötä koko maan kaikki junaliikenne hoidetaan nyt keskitetysti isoista kauko-ohjauskeskuksista.

Kaikki alkoi vuonna 1954, kun ensimmäistä koeosuutta alettiin rakentaa Mikkeliin. Sen naapuriasema Vuolingon ratapihaa alettiin kauko-ohjata Mikkelin asemalta seuraavana vuonna. Ensimmäiset kauko-ohjatut rataosat olivat Pieksämäki‒Mikkeli vuonna 1962 ja Kouvola‒Mikkeli vuonna 1963.

Vaihteita ja opastimia ohjaavat releasetinlaitteet sijoitettiin asemille rakennettuihin relehuoneisiin. Linja- suojastus mahdollisti myös useamman junan kulkemisen samalla asemavälillä.

Tekniikka on pitkäikäistä

Tänä vuonna Suomen junaliikenne toimii edelleen samalla periaatteella, ja tekniikka on varsin pitkäikäistä.

Rataverkkoa hallinnoivan Väylä- viraston projektipäällikkö Veli-Matti Kantamaalle 1950-luvun teknologiaan pohjaavat releasetinlaitteet ovat mieluisia työkohteita.

Alan eräänlainen ikiliikkuja on Siemensin asetinlaite DrS, joita voidaan myös kierrättää yhdeltä liikennepaikalta toiselle. Nyt Oulusta Kontiomäelle ja sieltä Pesiökylään on tuotu Luumäki‒Lappeenranta-radalla vielä pari vuotta sitten palvelleita 1960-luvun Dr-S:iä.

‒ Kun tietokoneet ovat korvanneet relelaitteita, joilla on kuitenkin vielä elinkaarta jäljellä, on niitä voitu sijoittaa uudelleen. Perusteknologia näissä on ihan samaa kuin 70 vuotta sitten.

Uusia kohtauspaikkoja tarvitaan

Kantamaa toimii tällä hetkellä asiantuntijana Itä- ja Pohjois-Suomen turvalaiteprojektien toteutuksessa. Viime aikoina on riittänytkin tekemistä, sillä Kemiin avattu biotuotetehdas on lisännyt varsinkin raakapuujunien määrää.

‒ Oulusta itään on tullut kolme uutta kohtauspaikkaa, ja neljäs on tulossa. Kontiomäeltä pohjoiseen tehdään asetinlaitteita Hyrynsalmelle ja Pesiökylään, lisäksi Ristijärvelle tulee välisuojastuspiste. Nämä kaikki ovat kierrätysasetinlaitteita, Kantamaa kertoo.

Suomen tietokoneasetinlaitteista vanhimmat ovat Jyväskylä vuodelta 1991 ja Pieksämäki vuodelta1992. Uusia on viime aikoina otettu käyttöön Kokkolassa ja Joensuussa. Kuopiossa ja Oulussa asetinlaitteiden uudistukset ovat parhaillaan menossa.

Rekrytointi on alan haaste

Vaikka asetinlaitteet ovat ja pysyvät, rautatieala niiden ympärillä on muuttunut. Kantamaa aloitti vuonna 1990, jolloin oli vain VR, joka suunnitteli, rakensi ja kunnossapiti myös junaliikenteen ohjausteknologian.

Nyt VR on lähinnä liikennöitsijä, ja niitä on jo muitakin. Rataverkko kuuluu Väylävirastolle, junaliikenteen ohjausta operoi Fintraffic Raide.

‒ Uusi malli korostaa hankkeiden valvonnan merkitystä. Osaaminen on väistämättä pirstaloitunut hieman, eikä ole enää samanlaista kokonaisuuden hallintaa. Ennen myös pystyttiin tekemään itse asioita, ei oltu laitetoimittajan monopolin oven takana kolkuttamassa, Kantamaa sanoo.

Asetinlaitteiden suunnittelu ja ylläpito ovat erikoisalaa, jolle ei ole helppo löytää osaajia.

‒ Rekrytointi on haaste. Sähkölaitokselta voi kyllä tulla oppimaan perusosaamisella, mutta menee jonkun aikaa, että alaan pääsee kattavan koulutuksen kautta sisälle.

Kantamaa kävi juuri katsomassa, miten Pesiökylän asetinlaite Suomussalmella etenee. Siellä oli ilahduttavaa nähdä osaavia tekijöitä.

‒ Urakoitsijalla oli kaksi uutta kaveria, ja jälki oli melkein viimeisen päälle. Asenne ratkaisee, että on halu tehdä hyvin. Sellainen, että kehtaa sanoa, että tämä on minun tekemä.

Työllä on tarkoitus

Turvalaitealalla on Kantamaan mukaan ollut ja on valtava merkitys sekä liikenteenhoidon kapasiteettiin että junaturvallisuuteen. Ensin kauko-ohjaus ja linjasuojastus poisti liikenteenohjaajien tekemät inhimilliset virheet. 2000-luvun alussa saatiin valmiiksi junien kulunvalvonta, joka esti myös kuljettajien virheet.

‒ Koen tekeväni arvokasta ja ihmishenkiä pelastavaa työtä, Kantamaa sanoo.

Työuransa hän aloitti JKV:n eli junien kulunvalvonnan rakentamisessa. Kotimainen järjestelmä korvataan lähitulevaisuudessa Digirata-hankkeessa, jossa Suomeen toteutetaan eurooppalainen ETCS-kulun- valvonta. Sen myötä luovutaan myös ratojen varsilla valo-opasteita antavista opastimista.