Toivon, että mahdollisimman monen jäsenen uusi vuosi on alkanut hyvissä merkeissä. Omani on varsin työntäyteinen, kuten puheenjohtajan tehtävässä vuoden alku aina on.

Numeroiden valossa joudun valitettavasti pelkäämään, että monen jäsenen kohdalla uuden vuoden alku ei ole paras mahdollinen. Ammatti- ja jäsenkuntamme työttömyys- ja lomautusluvut ovat poikkeuksellisen korkealla.

Lomautettujen määrä lähestyy kovaa vauhtia korona-ajan pahinta piikkiä. Ammattikuntamme työttömyys on 4,5 prosenttia, joka on meille kohtuullisen korkea luku. Vastavalmistuneiden insinöörien työttömyyden kulmakerroin on poikkeuksellisen jyrkkä, edes pahimpana korona-aikana ei nähty vastaavaa.

Uskon tilanteen parantuvan kuluvan vuoden aikana. Tilanne on kuitenkin erityisen vaikea heille, jotka ovat nyt työttömänä, kun maan hallituksen ensimmäiset säästötoimet kohdistuvat juuri heihin. Mahdollinen lomakorvauksien maksaminen työn päättyessä aiheuttaa karenssia ja omavastuupäivien määrä on kasvatettu viidestä seitsemään. Tämä näkyy työttömyyden kohtaavien ihmisten taloudessa saman tien.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa, että jokainen meistä on vain yhden muutosneuvottelun päässä hallituksen säästötoimista. Myös kokeneempien jäsentemme työttömyys on kasvussa. Heidän tilanteensa on lähitulevaisuudessa entistä vaikeampi, kun työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat tämänhetkisen tiedon mukaan vuoden 2025 alusta alkaen.

Lähes päivittäin mietin, mitä voisimme tehdä toisin, jotta säästötoimet olisivat tasapuolisempia ja kaikki osallistuisivat niihin. Väkisin tulee mieleen, että yritykset osana yhteiskuntaa eivät ole säästötoimissa mukana lainkaan. Se on epäoikeudenmukaista.

Toivon maan hallitukselta rohkeutta viedä maaliin yritystukien merkittävän saneerauksen. Näin yritykset olisivat mukana yhteiskunnan talkoissa. Myös kaikkien alv-kantojen nosto prosenttiyksiköllä voisi olla keino parantaa tilannetta.

Hallitus on kertonut, että lisäsäästöjä tarvitaan. Näin varmasti on. Edellä mainitun kahden toimenpiteen yhteisvaikutus valtion talouteen on 2,5–4,5 miljardia euroa. Jos nämä toteutuvat, ainakin minä katson yritysten olevan mukana toimissa. Varmasti muitakin vaihtoehtoja on, mutta tasapuolisuuden vuoksi nostin esiin edellä mainitut keinot. Insinööriliitto osallistuu kevään verokeskusteluun tekemällä konkreettisia ehdotuksia, kuten on jo aiemmin tehnyt koskien työelämän uudistuksia.

Talouden pohja on syytä saada kuntoon, siitä lienemme kaikki samaa mieltä. Tämä auttaa myös tekniikan alan ammattilaisten työhön paluuta. Kun työn tuottavuus vielä paranee tekniikan alan ammattilaisten työn tuloksena, meillä kaikilla on parempi yhteiskunta ja selvästi positiivisemmat tulevaisuudennäkymät kuin juuri nyt näyttää.