Teknologian ja ihmisen toiminnon yhteen sovittaminen kiehtoo insinööri Pekka Nissistä. Siksi jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikössä Vuokatissa ovat tuntuneet luontevilta.

– Tässä tuodaan teknologia avustamaan ja helpottamaan ihmistä sekä opitaan ymmärtämään ihmisen toimintoja teknologian avulla, Nissinen pelkistää.

Savonia AMK:sta konetekniikan insinööriksi valmistunut Nissinen huomasi yhteensovittamisen tärkeyden työskennellessään menetelmäsuunnittelijana metsäkoneita kehittävällä ja valmistavalla Ponssella.

– Ihminenhän niitäkin koneita ohjaa ja se otetaan huomioon suunnittelussa.

Insinöörit enemmistönä

JYU-Vuokatin maisterikoulutuksesta valmistuneista suurimmalla osalla on insinööritausta. Se ei ole kummallista, sillä opiskelijoilta edellytetään aiempia tekniikan opintoja.

– Taustastani on ollut hyötyä, sillä insinööriopinnot ja työ muun muassa koneistamisen parissa ovat tuoneet minulle tiettyä järjestelmällisyyttä ja tarkkuutta, Nissinen kertoo.

– Siitä on hyötyä esimerkiksi liikuntateknologiaan liittyvässä mittaamisessa.

Toki ihmisen mittaamisessa on omat erikoispiirteensä.

– Kyllähän ihmisen ominaisuudet muuttuvat enemmän kuin vaikkapa koneistetun rautapalikan, mutta pääperiaatteet ovat kuitenkin samat.

Opinnoissa tutustutaan myös ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan.

– Niihin liittyviin kursseihin olen joutunut panostamaan hieman enemmän.

Tarkkaan harkittu päätös

Urheilijasta valmentajaksi -koulutuksen käynyt Nissinen on tätä nykyä virkavapaalla Ponsselta ja toimii kotikunnassaan Vieremällä liikunnanopettajana ainakin opintojensa ajan.

– Liikuntateknologian opiskelu on ollut helppo yhdistää työhön. Minulla on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana. Opinnot ovat paria kurssia ja gradua vaille valmiit.

Nissisen kiinnostuksen kohteet sekä opinto- ja työtausta löivät kättä maisteriopintojen kanssa. Lähiopetusta on yksi intensiiviviikko kuukaudessa.

– Katsoin ennalta tarkkaan, minkälaisiin jatko- opintoihin kannattaa lähteä. Opiskelu on vastannut odotuksia hyvin, maisteriopiskelija sanoo.

– Olen pitänyt opintojen käytännönläheisyydestä, sillä olemme päässeet tekemään monenlaista ja nähneet läheltä huippu-urheiluakin.

Opettajiin kuuluu muun muassa hiihdon olympiavoittaja Iivo Niskasen valmentaja Olli Ohtonen.

– Henkilökunta on hyvin perillä liikuntateknologian kehityksestä ja täällä tehdään myös mielenkiintoista tutkimusta, Nissinen kertoo.

Nissiselle Vuokatin ladut ovat tuttuja. Suomen kärkipään motocross-kuljettaja pitää kuntoaan yllä myös hiihtämällä, sillä 450-kuutioisen pyörän sarvissa pysyminen vaatii rautaista fysiikkaa. Kaksissa edellisissä SM-kisoissa hän oli neljäs.

Koulutus sai jatkoa

Liikuntateknologian maisteriopinnot ovat solahtaneet sulavasti Kainuun vaaramaisemiin huippu-urheilun ja matkailun lomaan. Koulutus alkoi 20 vuotta sitten ja vastikään sovittiin 10 vuoden jatkosta.

– Paljon on tapahtunut 20 vuodessa tälläkin alalla. Esimerkiksi koneoppiminen tekee vahvasti tuloaan liikuntateknologian puolelle, yliopistotutkijana JYU-Vuokatissa toimiva Jarmo Piirainen kertoo.

Insinööritaustainen Piirainen valmistui JYU-Vuokatista maisteriksi 2006 ja väitteli liikuntatieteiden tohtoriksi kymmenen vuotta sitten.

JYU-Vuokattiin otetaan sisään 10 opiskelijaa yhteishaussa joka toinen vuosi. Lisäksi urheilijoille ja valmentajille on lisäkiintiö, jossa Kajaanin ammattikorkeakoulun insinööriopinnoista voi jatkaa suoraan maisteriopintoihin.

– Liikuntateknologian ala tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti, joten valmistuneilla on hyvät työnäkymät, Piirainen sanoo.

Liikuntateknologian asiantuntijoille on vientiä muun muassa tuotekehityksessä, hanketyössä, valmentajana, tutkijana tai vaikkapa alan yrittäjänä.