Huoleen on aitoa aihetta

Orpon tavoitteena on avata paikallinen sopiminen järjestäytymättömään kenttään ja lisätä yrityskohtaista sopimista. Ensin mainittu tarkoittaa, että jatkossa yrityksellä olisi mahdollisuus tehdä paikallisia sopimuksia riippumatta siitä, kuuluuko se työnantajaliittoon vai ei.

Tavoite herättää palkansaajien puolella tavallista suurempaa huolta. Monet ammattiliitot katsovat, että hallitus on sysäämässä työehdoista sopimisen puolipimeälle polulle tietämättä, mitä sen päästä löytyy. Hallituksen ja työnantajapuolen viesti puolestaan on, että älkää murehtiko ja lietsoko turhaa pelkoa, ei tässä mitään vahinkoa aiheuteta tai tavallisen palkansaajien elämää heikennetä. Tässä vain uudistetaan työmarkkinoiden rakenteita.

Hallituksen vakuutteluista huolimatta palkansaajien huoli ei ole tuulesta temmattu. Kun työmarkkinoiden ja työehdoista sopimisen rakenteita uudistetaan, se väistämättä vaikuttaa palkansaajien elämään ja ennen kaikkea mahdollisuuteen huolehtia omista työehdoistaan ja oikeuksistaan.

Työmarkkinoiden rakenteiden muuttaminen ei koskaan ole ”vain”. Etenkään se ei ole sitä tässä tapauksessa: muutos on vaikutuksiltaan iso.

Selvää on, että toteutuessaan uudistus pienentää työnantajien mielenkiintoa järjestäytyä. Miksi järjestäytyä, jos saa samat sopimisen oikeudet ilmankin? Järjestäytymisen heikentymisellä on puolestaan vaikutusta yleissitovuuden kohtaloon ja siihen, miten alojen vähimmäistyöehdot määritellään jatkossa.

Työmarkkinoilla kyse on todella isosta asiasta, jonka vaikutuksia ei ole arvioitu lainsäädännön laatimisen yhteydessä.

Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömään kenttään herättää huolta myös sopimusten valvonnan ja niistä syntyvien riitojen ratkaisemisen osalta. Järjestäytyneessä kentässä riitatapauksia varten on olemassa työtuomioistuin, joka antaa ratkaisunsa suhteellisen nopeasti.

Järjestäytymättömässä kentässä riidat menevät käräjäoikeuksien puntaroitavaksi, mutta hyvä kysymys kuuluu, onko niillä siihen määrällisiä ja laadullisia resursseja. Pahimmassa tapauksessa käräjäoikeuksien tekemät tulkinnat johtavat työehtojen rapautumiseen. Tämänkin huolen aiheellisuus olisi syytä etukäteen selvittää.

Paikallisen sopimisen avaaminen ei siis ole vaikutuksiltaan mikään pikkuasia. Ammattiliittojen vuosisatainen tehtävä on ollut huolehtia työmarkkinoiden heikommasta osapuolesta, työntekijästä ja hänen mahdollisuuksistaan huolehtia omista työehdoistaan. Tehtävästä on syytä yrittää pitää kiinni.