Timo Härmälä viihtyy kapeilla ja lumisilla poluilla.
Timo Härmälä viihtyy kapeilla ja lumisilla poluilla.

Liittoyhteisö kaipaa intoa ja rohkeutta

Varapuheenjohtaja Timo Härmälä ymmärtää työmarkkinoita työntekijän ja työnantajan näkökulmasta.

Yhdeksi Insinööriliiton kolmesta varapuheen- johtajasta kaudelle 2023–2026 valittiin Keski-Suomen Insi-nöörien varapuheenjohtaja Timo Härmälä. Jatkokaudelle pääseminen ei häntä varsinaisesti yllättänyt.

– Eräs totesi edustajakokouksessa, että sinähän olet sellainen varma valinta.

Vastuualueenaan Härmälällä pysyy jäsenyys, joka on myös liiton strategian yksi kolmesta kärjestä. Edellisellä kaudella liiton jäsenmäärä kasvoi, ja jäsenyyteen liittynyt strategia toteutui. Varapuheenjohtaja kuitenkin huomauttaa, että menneisyys ei ole tae tulevasta.

Jäsenjärjestöjen toiminnassa riittää yhä kehitettävää.

– Siitä on jonkinasteinen huoli, miten saadaan uusia järjestöaktiiveja. Esimerkiksi edustajakokouksessa kolme alueellista jäsenjärjestöä oli ilman edustajaa.

Ikärakenteen korjaamiseksi Härmälä haluaa, että jäsenjärjestöt antavat vastuuta nuorille toiminnan järjestämiseen ja tilaa hallituksessa.

– Kun olin ensimmäistä kertaa Keski-Suomen Insinöörien puheenjohtajana, hallituksen keski-ikä oli alle 30 vuotta. Silloin oli kova draivi paikallisen toiminnan kehittämisessä.

Toiminnan kehittämisessä auttaa myös kentältä saatava palaute, jota Härmälä toivoo jäseniltä nykyistä enemmän.

Liitto ottaa kantaa

Joulukuussa liitto järjesti lakon valituissa energia- ja teknologiateolli- suuden yrityksissä. Syksyllä liitto oli ottanut kantaa maan hallituksen työelämää heikentäviin linjauksiin ja tarjonnut tasapainoisia keinoja hallituksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitus ei kuitenkaan tasapainottanut esityksiään.

Lakkopäätökset vaikuttavat aina niin, että pieni joukko eroaa liitosta ja toisaalta joukko tekniikan ammattilaisia liittyy joukkoon.

Vaikka Härmälä onkin profiloitunut ammatillisaatteelliseksi järjestöaktiiviksi, hän pitää työmarkkinaedunvalvontaa liiton tärkeimpänä tehtävänä ja puoltaa liiton rohkeita kannanottoja ja edunvalvonnallisia ulostuloja.

– Kun on iso jäsenkunta, aina on joku, joka ei pidä siitä, mitä tehdään. Jos emme tee mitään, siitäkään kaikki eivät pidä. Jos meillä ei ole rohkeutta erottautua muista liitoista ja ottaa kantaa, olemme pelkkää harmaata massaa, eikä se aja jäsenen etua.

Aktiivi ymmärtää työnantajaa

Vaikka Härmälä on pitkäaikainen ammattiyhdistysaktiivi, hän osaa ajatella myös työnantajan näkökulmasta. Hän toimii päivätyössään osastonpäällikkönä konsulttitalo Etteplanilla, jolla hän vastaa sulautettujen järjestelmien ohjelmistojen ja elektroniikan liiketoiminnasta Itä- ja Pohjois-Suomessa. Hänelle kuuluvat esihenkilö- ja tulosvastuu.

– Kun nousukausi taas alkaa, päätehtäviini kuuluu myös rekrytoiminen. Uudet työpaikat syntyvät asiakasyritysten kautta. Tekoälyn nopea kehittyminen haastaa konsulttitaloja miettimään, miten asiakasyritykset onnistuvat hyödyntämään tekoälyä ja millaista lisäarvoa konsultit pystyvät tuomaan tässä kehityksessä.

Etteplan kehittää asiakkailleen tuotteita eri aloilla. Härmälä mainitsee silmänpainemittarin, jossa pieni neula levitoidaan magneettikentässä ja ammutaan pupilliin. Neulan paluuajasta saadaan laskettua silmänpaine.

– Nämä ovat motivoivia projekteja työntekijöille, kun pääsee kehittämään tärkeitä laitteita. Ison konsulttitalon etuna on, että voi tehdä yhteistyötä monenlaisten yritysten kanssa.

Etteplanilla on vahva keskustelukulttuuri henkilöstön edustajien välillä, ja luottamushenkilöitä on ylemmillä toimihenkilöillä useita. Talossa on vakiintunut hybridimalli, jossa tiimit voivat vapaasti päättää, minkä verran työntekijät tapaavat toimistolla.

Harrastukset pitävät liikkeessä

Luottamustoimet työn päälle vievät aikaa, ja hallitusvelvollisuudet tarkoittavat pitkää istumista autossa Helsingin ja Jyväskylän välillä.

Useimmiten viikonloput jäävät vapaiksi, ja aikaa jää perheelle ja kuntoiluun. Härmälä nauttii maastopyöräilystä ja juoksemisesta poluilla Jyväskylän Puuppolassa.

– Nyt on murtomaahiihtokausi avattu, ja mittarissa alkaa olla sata kilometriä tälle kaudelle.

Noin sata kilometriä on päämääränä myös ensi kesänä, jollei touko- kuinen polvivamma vihoittele. Tarkoitus on lähteä ultrajuoksumatkalle Pallakselta Ylläkselle. Tällä välin mieli lepää lähimetsissä, jotka muuttuvat vuodenaikojen mukaan.

– Kun sataa lunta syksyn ensimmäisillä pakkasilla ja on täysin pimeää, maastopyörän valo tekee metsästä ihmeellisen näköisen.