​Curlingin Euroopan-mestaruuskisat käytiin viime marraskuussa Perthissä Skotlannissa. Suomen naisten maajoukkue sijoittui kuudenneksi B-sarjan kymmenestä joukkueesta ja pysyi sarjassa.

– Kun paikka sarjassa oli varmistettu, puhuttiin joukkueessa, että pronssijuustot olisi kiva saada. Mitalisijoille pääsevät saavat nimittäin juustopaketit. Vikat pelit pelattiin tosi hyvin, mutta kärkijoukkueet olivat vain parempia, kertoo joukkueen kapteeni Miia Ahrenberg.

Menestystä rasitti myös sairastelukierre, sillä yhdessäkään pelissä kaikki eivät olleet täysin terveitä.

– Joka päivä jouduin jännittämään, saadaanko tarpeeksi pelaajia jäälle.

Ahrenbergin tiimi on kokoelmajoukkue, eli kapteeni on valinnut pelaajat. Hän pelasi ensimmäiset EM-kisansa vuonna 2019 ja on toiminut kapteenina vuoden 2021 kisoista alkaen.

Paine pitää sietää

Pelissä menestyminen vaatii paineen- sietoa, joukkueen jäsenten tuntemista ja kokonaiskuvan hahmotusta. Vastus-tajan liikkeitä on pakko ennakoida.

– Yleensä neljä ensimmäistä kiveä saa pelata omalla taktiikalla, mutta sitten on jo ruvettava miettimään, pitääkö reagoida vastustajan kiviin vai jatkaa vielä omalla taktiikalla.

Ahrenbergin nykyinen kotiseura on Copper Hill Curling Club, jolla on käytössään lajille varattu halli Turun Impivaarassa.

Erilaisia joukkueita on ollut uran varrella useita. Voimakkaimmin on jäänyt mieleen paricurlingin SM-voitto vuodelta 2018, jolloin parina oli Ahrenbergin oma isä Jari Turto.

– Olimme edellisenä vuonna käyneet pelaamassa yhdessä kymmenet kisat, ja oli kertynyt tuhat tuntia treeniä ja jäälläoloaikaa. Sitten voitimme – ja kaiken lisäksi silloisessa omassa kotihallissamme Harjavallassa.

Perjantait pyhitetään peleille

Huippu-urheilu vaatii paljon harjoitus- ja peliaikaa. Ahrenberg tekee lyhennettyä työaikaa, koska viikonlopputurnaukset alkavat usein perjantaisin. Tärkeää on myös viettää vapaa-aikaa joukkuetovereiden kanssa.

– Täytyy pitää hauskaa jään ulkopuolella, jotta saadaan vietyä hauskuus jäälle.

Lajin hallitsevia maita ovat Ruotsi, Kanada, Skotlanti ja Sveitsi. Suomessa curlinghalleja on viisi ja loput radat rajataan jäähalleihin. Aktiivisia harrastajia on noin 500.

– Toivottavasti saamme lisää nuoria aikuisia pelaamaan niin, että saisimme maajoukkueeseenkin nuorempaa porukkaa, joka voisi haastaa curlingin kärkimaita.

Ahrenbergin seuraava haaste on helmikuussa koittavat SM-kisat, jonka voittajajoukkue pääsee edustamaan tämän vuoden EM-kisoissa.