Suomalaisilla oli viime vuoden lopussa verovelkaa yhteensä 3,85 miljardia euroa. Myös konkurssihakemusten ja maksujärjestelyiden määrä kasvoi edellisvuodesta.

Verovelka kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 prosentilla eli noin 130 miljoonalla eurolla.

Vielä ei kuitenkaan olla koronavuosien huippulukemissa: marraskuussa 2020 verovelan kokonaismäärä oli vajaa 4,8 miljardia euroa.

Riskivastaava Tuomas Hurskainen Verohallinnosta sanoo, että verovelan määrä ei ole kasvanut siinä määrin kuin ehkä pelättiin.

Henkilöiden ja yritysten tuloveroissa nousua ei ole erityisen paljon.

− Eniten kasvua on ollut valmisteverossa ja lähdeverossa. Niihin olemme viime vuoden aikana tehneet valvontaa, mikä luonnollisesti näkyy verovelan määrässä, Hurskainen kertoo.

Henkilöiden tuloverovelkaa oli viime vuonna 1,3 miljardia ja yritysten tuloverovelkaa 473 miljoonaa euroa. Euromääräisesti eniten verovelkaa oli viime vuonna arvonlisäverossa, 1,68 miljardia euroa.

Arvonlisäverovelan määrä on kuitenkin laskenut hieman vuoden takaisesta; vuonna 2022 se oli 1,74 miljardia euroa.

Maksujärjestelyitä entistä enemmän

Maksujärjestelyiden määrässä tehtiin uusi ennätys. Maksujärjestelyasiakkaita oli viime vuonna 62 700, joista kolme neljästä oli henkilöasiakkaita.

− Maksujärjestelyn tehneitä oli noin 10 000 enemmän kuin edellisenä vuonna ja jopa enemmän kuin koronavuonna 2020, Hurskainen sanoo.

− Korona-aikana maksujärjestelyitä tehtiin paljon, kun järjestely myönnettiin helpotetuin ehdoin.

Hurskaisen mukaan yleinen taloudellinen tilanne ja inflaatio ovat nostaneet maksujärjestelyiden määrää. Henkilöasiakkaat ja pienemmät yritykset ovat hakeneet maksujärjestelyä, kun kaikki kustannukset ovat nousseet.

Verovelkaa odotettua vähemmän

Riskivastaavan mielestä maksujärjestelyiden määrä näkyy yllättävän vähän verovelan määrässä.

−Yksi syy voi olla se, että kun taloudellinen aktiviteetti vähenee, myös maksettavien verojen määrä pienenee. Sitä kautta uutta verovelkaa syntyy vähemmän, Hurskainen arvelee.

Myös Verohallinnon tekemien konkurssihakemusten määrä kasvoi reilusti viime vuonna, erityisesti tietyillä toimialoilla. Selkeää nousua on ollut esimerkiksi rakentamisessa, ravintola- ja matkailutoimialalla sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla.

− Rakennusala piti. Sen kärkeä sen konkurssihakemukset kasvoivat 84 prosenttia vuodesta 2022, Hurskainen kertoo.