BITTIKATTAUS
EWC-direktiivin tarkistus näyttää lupaavalta
Euroopan komissio on ehdottanut eurooppalaisia yritysneuvostoja (EWC) koskevan direktiivin tarkistamista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun parantamiseksi EU:ssa.
Vuoden 1996 direktiivi tarkistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Se vaatii vielä hiukan hiomista, arvioi Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC.
EWC:t eli yritysneuvostot varmistavat, että työntekijät ovat mukana monikansallisia kysymyksiä koskevissa päätöksissä. Ne koskevat vähintään kahdessa EU- tai Euroopan talousalueen eli ETA-maassa toimivia yli 1 000 työntekijän yrityksiä.
Ehdotettu tarkistus pyrkii vahvistamaan EWC:n roolia esimerkiksi helpottamalla yritysneuvostojen perustamista ja varmistamalla, että niillä on tarvittavat resurssit tehtäviensä suorittamiseen.
Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että sukupuolten keskinäinen tasapaino toteutuu EWC:issä.
Tiedottaminen työntekijöille ja kuuleminen yrityksen avainpäätöksissä voi auttaa ennakoimaan muutoksia, jotka liittyvät muun muassa vihreisiin ja digitaalisiin siirtymiin ja työvoimapulan käsittelemiseen.
Kansainvälisissä ympäristöissä Euroopan yritysneuvostot voivat olla avainasemassa juuri näissä asioissa.
25%
Joka neljäs insinöörimiehistä työskentelee keskijohdossa, kun insinöörinaisista keskijohdossa työskentelee joka kuudes.
Maaliskuussa on aika hakea korkeakouluihin, jos mielii aloittaa opinnot syksyllä.Hae uuteen tai jatkokoulutukseen
Kevään toinen yhteishaku korkeakouluissa alkaa 13. maaliskuuta ja päättyy saman kuun 27. päivänä. Silloin haetaan syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin korkeakouluihin.
Korkeakoulujen yhteishaussa haetaan ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen tutkinto-ohjelmiin. Koulutuksiin haetaan yhdellä hakulomakkeella.
Haussa voi saada yhden opiskelupaikan.
Maaliskuun haussa on tarjolla sekä alempia korkeakoulututkintoja kuten insinöörikoulutusta että ylempiä korkeakoulun tutkintoja, esimerkiksi ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.
Osa tutkintovalinnoista edellyttää pääsykokeita; osaan pääsee todistusvalinnoilla. Mahdolliset valintakokeet järjestetään kevään ja alkukesän aikana. Valintojen tulokset tulevat viimeistään heinäkuun alussa.
Korkeakouluilla on mahdollisuus järjestää lisähakuja, jos niille on jäänyt hauissa vapaaksi jääneitä paikkoja.
Ensi vuoden alussa alkavien koulutusten hakuaika on elo-syyskuussa. Syksyn haussa on vähemmän paikkoja tarjolla kuin keväällä.
■ Lue lisää: opintopolku.fi
KUVA: Shutterstock
Tieto auttaa optimoimaan auton vauhdin risteykseen.Autoilija sai etukäteistietoa valojen vaihtumisesta
Fintrafficin tieliikenteenohjaus pilotoi tiedonsiirtoa liikennevalojen ja ajoneuvojen välillä. Kerta oli ensimmäinen, kun tiedonsiirtoa kokeiltiin kotimaassa Euroopan laajuisilla standardeilla.
Tarkoituksena on, että tieliikenteen poikkeustilanteista, kuten onnettomuuksista, lähetetään tulevaisuudessa varoituksia autoihin. Tiedot näkyvät navigaattorissa tai muussa päätelaitteessa.
Etukäteen autoon tuleva tieto antaa ajajalle mahdollisuuden lähestyä liikennevaloja sopivalla nopeudella, jotta ajo on mahdollisimman taloudellista ja vähäpäästöistä. Autoa ei tarvitse pysäyttää ja kiihdyttää liikkeelle tarpeettomasti.
Tavoitteena on, että vuonna 2027 liikennevaloista saataisiin tuotettua laajasti standardoitua dataa suoraan ajoneuvoihin.
Fintraffic toteutti testin Tampereella. Kokeessa selvisi, että tiedonsiirto on mahdollinen pitkälti jo olemassa olevalla laitekannalla. Pilotissa liikennevaloihin asennettiin jonkin verran fyysisiä lisälaitteita, mutta enimmäkseen työ keskittyi uuden teknologian käyttöönottoon sekä nykyisten laitteiden uudelleenkonfigurointiin ja ohjelmointiin.
KUVA: Juhani Viitanen /Mostphotos
Osallistu, saat enemmän irti
Työsuojelurahaston rahoittamassa tuoreessa tutkimuksessa pohdittiin tunteita työelämän muutoksissa ja etäpalavereissa.
– Tunteet ovat hyödyllisiä virittymisen säätelijöitä. Ja virittymisen kannalta hyvä etäpalaveri on sellainen, jossa osallistuja kiinnostuu ja rauhoittuu, sanoo psykologian apulaisprofessori Virpi-Liisa Kykyri Jyväskylän yliopistosta.
Kykyrin vetämässä tutkimuksessa kehitettiin uutta teknologiaa, jolla mitattiin etäpalavereiden osallistujien sykettä kasvovideoista.
Sykemittauksen avulla saatiin tietoa myös tunteista, jotka näkyvät ihmiskehossa fysiologisina reaktioina. Esimerkiksi stressi nostaa sykettä.
Monitieteisessä tutkimuksessa selvisi, mikä on aktiivisuuden merkitys etäpalavereissa. Mitä enemmän osallistuja puhui ja osallistui vuorovaikutukseen ilmeillään, eleillään ja liikkeillään, sitä paremmaksi tapaamiset arvioitiin.
Vastaavasti, mitä pidemmän aikaa osallistuja oli hiljaa eikä ilmaissut aktiivisesti mukana oloaan, sitä heikommaksi hän palaverin arvioi.
– Ole mukana, saat enemmän irti etätapaamisesta, Kykyri tiivistää neuvoksi.
Palkkatilasto kertoo insinöörien ja muiden tekniikan ammattilaisten palkkauksesta.Uusin palkkatilasto ilmestyy tämän lehden välissä
Insinööriliiton työmarkkinatutkimus toteutetaan joka syksy. Sen tärkein tavoite on kerätä insinöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten palkkatietoja.
Palkkatiedot ovat tärkeitä jäsenille, kun he hakevat työpaikkaa tai valmistautuvat palkankorotusneuvotteluihin; tarpeeksi hyvillä taustatiedoilla varustettuja palkkatietoja ei ole mahdollista saada mitään muuta kautta.
Vastaamalla työmarkkinatutkimukseen voi paitsi auttaa itseään saamaan oman alansa tuoreet palkkatilastot sekä pitää myös huolta muiden ja koko alan palkkakehityksestä. Tiedosta saa neuvotteluvoimaa.
Liitto saa työmarkkinatutkimuksen avulla myös muuta tietoa jäsenkunnasta. Näitä tietoja ovat esimerkiksi jäsenkunnan rakenne ja sijoittuminen työmarkkinoille sekä työsuhteiseen liittyviä tietoja.
Tavoitteena on kerätä luotettavaa ja ajantasaista tietoa, jota käytetään niin Insinööriliiton edunvalvonnan kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisenkin tukena. Käyttöä on monessa muussakin yhteydessä, esimerkiksi Insinööri-lehden bittikattaus-palstalla ilmestyvien faktojen tausta- tietona.
Palkkatilasto jaetaan työssäkäyville jäsenille. Muut jäsenryhmät voivat tutustua siihen liiton jäsensivuilla.
■ Lue lisää: ilry.fi/palkkatilastot
Oikaisu
Insinööri-lehden numerossa 6/2023 Pääluottamusmies auttaa kaikkia edustettaviaan -jutussa käytettiin Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin toimitalosta virheellisesti nimeä Isocum. Rovaniemen toimitila on nimeltään Isomus.
Palkansaajat osoittivat mieltään hallituksen työelämä- ja sosiaaliturvaheikennyksiä vastaan. Stop nyt -mielenosoitus järjestettiin Senaatintorilla Helsingissä helmikuun ensimmäisenä päivänä, jolloin useat työntekijöiden ja toimihenkilöiden lakot alkoivat. Akavan ulosmarssi odotti seuraavalla viikolla. Helmikuun alussa useat liitot ilmoittivat uusista mielenilmauksista kuun puolivälissä.
KUVA: Janne Luotola
Petteri Oksa, johtajapetterin
PALSTA
Miekka ja hattu
Tohtorin tutkinnon tunnusmerkit ovat miekka ja hattu. Miekkaa ei tosin kaikkialla Suomessa käytetä. Hattu symboloi vapautta, osan tulkinnan mukaan akateemista vapautta. Miekka on totuuden symboli – hengen ase oikean ja hyvän puolustamiseksi.
Voi olla liian aikaista, mutta minä pohdin jo, miten nämä symbolit muuntuvat tulevaisuuteen. Siihen tulevaisuuteen, jossa myös ammattikorkeakouluista valmistuu tohtoreita.
Varmasti ainakin hattujen väritystä sopii miettiä ja ehkä miekan tilalla voi olla jotain nykyaikaisempaa ja käytännöllisempää. Jätän tässä tilaa kaikkien mielikuvitukselle.
Insinööriliitto esitti viime vuoden puolella, että ammattikorkeakulujärjestelmä tehtäisiin loppuun asti, eli niille annettaisiin myös oikeus tohtorintutkintojen myöntämiseen. Nyt tie ikään kuin loppuu kesken. On alempi korkeakoulututkinto ja sille jatkotutkintona ylempi. Mutta ylin koulutusaste puuttuu.
Toki ammattikorkeakoulusta valmistunut, kandin (amk) tai maisterin (yamk) tasoinen korkeakoulutettu voi tutkinnon suorittaa yliopistossa. Tutkinto on kuitenkin enemmän teoriaa kuin käytäntöä. Todellisuudessa ammattikorkeakoulupuolelta on äärimmäisen vaikea päästä tohtorinkoulutusohjelmaan.
Yliopistot eivät varsinaisesti suhtaudu myötämielisesti käytännönläheiseen tieteeseen, jota ammattikorkeissa harjoitetaan. Siksi paikka tohtoreille olisi olemassa. Pystyttäisiin edistämään tutkimusta, joka palvelee paremmin soveltavaa tutkimusta, alueellisia ja yritysten tarpeita.
Kun tulevaisuudessa pyritään nostamaan tutkimuksen ja tuotekehityksen määrää Suomessa, on hyvä huomata, että tarvitaan lisää tutkijoita.
Yliopistojen rooteli on jo aika läpikyllästetty, ammattikorkeapuolella on käyttämätöntä potentiaalia.
Viimeistään yliopistopuolelta tullut reaktio esitykseen vahvisti, että esitykselle on tilausta. Ylenkatseen ja vähättelyn määrä kertoi juuri sen, että on aika saattaa koulutusjärjestelmä tutkintorakenteen osalta loppuun.
AMK-johdolle tekoälyoppia
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät yhdessä vuoden kestävän tekoälykoulutuksen ammattikorkeakoulujen johdolle. Tavoitteena on tarjota uusinta tietoa teknologioista ja kehittymisen näkymistä sekä alustaa yhteistyön vahvistamiseen.
Ammattikorkeakouluissa tehdään yhä merkittävämpi osa työelämää kehittävästä soveltavasta tutkimus- ja kehittämistyöstä.
Tutkimustieto osoittaa, että asiantuntijatyö ei katoa tekoälyn myötä, mutta se muuttaa toimenkuvia huomattavasti kaikilla toimialoilla. Tekoäly muuttaa nimenomaan korkeasti koulutettujen työtä. Samoin se jakanee yritysten menestymisen edellytyksiä uudelleen.
– Suomi hyötyy tekoälyn tuomista eduista kansakuntana sitä enemmän, mitä valmiimpia työntekijät ja yritykset ovat sitä hyödyntämään. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulujen johto haluaa olla etujoukkona kehittämässä koulutustaan ja tutkimustaan, sanoo Arenen digivaliokunnan puheenjohtaja Pertti Puusaari.
– CSC:n avulla Suomessa on käytettävissä maailman tehokkaimpiin kuuluva tekoälyn kehityskalu eli LUMI-supertietokone. Tekoälyn merkitys kasvaa, joten voimme rakentaa valmiuksia tekoälyn vastuulliseen ja eettiseen käyttöön, kertoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.
Uusien autojen kauppa vielä nihkeää
Kevään aikana odotetaan kasvua uusien autojen kauppaan; sen sijaan käytettyjen autojen kauppa jatkui edelleen vilkkaana. Tammikuussa rekisteröitiin noin 6 600 uutta henkilöautoa, mikä on 8,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa.
Myös pakettiautoja ensirekisteröintiin viime vuoden tammikuuta vähemmän. Viime vuonna uusien autojen asiakastilaukset jäivät talouden heikon kehityksen, korkotason kasvun ja inflaation vaikutuksesta pitkän aikavälin tasoa alemmas. Alkuvuoden rekisteröintien odotetaankin jäävän viime vuoden lukemia pienemmiksi.
Kevään aikana uusien autojen kysynnän ennakoidaan jo hieman elpyvän viime vuosien matalasuhdanteesta, sillä talouden taantumasta odotetaan lyhytaikaista ja autojen rahoitukseen heijastuva korkokanta on kääntymässä laskuun.
Autoliikkeissä käytettyjen henkilöautojen kauppaa käytiin noin kahdeksan prosenttia viime vuoden tammikuuta vilkkaammin. Käytettyjen autojen hinnat ovat viime vuoden aikana hieman laskeneet, mikä on osaltaan lisännyt kiinnostusta auton vaihtoon.
Autoliikkeiden tammikuussa myymistä vaihtoautoista yhteensä 57 prosenttia oli bensiiniautoja ja noin 29 prosenttia dieselautoja. Ladattavien hybridien osuus oli noin 10 prosenttia ja täyssähköautojen noin neljä prosenttia.