Juomalasin vesi kuplii ja sihisee Liperin Höyläämön sosiaalitiloissa. Kivennäisveden poreilua muistuttava ääni syntyy veteen tiputetusta biohiilestä.

Biohiilen tuotantoa käynnistävän PUHI Oy:n toimitusjohtaja Elis Hirvonen testaa mustaa jauhetta.

– Ensin hiiltä voi haistella, ja sitä voi myös maistaa. Hyvä hiili on hajutonta ja mautonta.

Kuplinta biohiilen ympärillä on viime vuosina tuntunut muuallakin kuin vesilasissa. Biomassasta valmistettu biohiili taipuu moneen käyttöön, ja sillä on sovelluskohteita esimerkiksi fossiilisten raaka-aineiden korvaajana.

Ei siis ihme, että satojen käyttökohteisiin sopivan biohiilen painoarvo on noussut sitä mukaa, kun maailma on ryhtynyt puhumaan biotaloudesta ja vihreästä siirtymästä.

Kiertotalouden kelkkaan

Kun kansainvälisissä tehtävissä kiertänyt Hirvonen muutti vuonna 2020 kotiinsa Ruotsiin, hän havahtui saunan lauteilla serkkunsa, Liperin Höyläämön yrittäjä Tomi Pulkkisen kanssa. Miehet hoksasivat, että heillä on biohiilimarkkinoille sopivaa tuotanto-osaamista, verkostoja ja raaka-ainetta.

Kaksikolla oli myös ajatus hyvän tekemisestä ja ilmastonmuutoksen hidastamisesta, sanoo Tukholmassa elektroniikkainsinööriksi opiskellut Hirvonen.

– Ajattelimme, että maailmalle voisi tehdä jotain järkevää ja samalla ansaita elantoaan.

PUHI syntyi kolme vuotta sitten. Ensin visiona oli vain valmistaa biohiilen tuotantoon sopivia laitteita. Pian ajatus kuitenkin jalostui ja kasvoi.

– Huomasimme, että me voimme paitsi rakentaa koneita, operoida niillä, investoida ja myydä biohiiltä, sen tuotannossa syntyvää lämpöenergiaa ja tisleitä sekä hiilikaupan päästöyksikköjä.

Hämeenlinna avaa pelin

Kevätkaudella Hirvonen, Pulkkinen ja yhtiön muut työntekijät elävät jännittäviä aikoja.

PUHIn ensimmäinen tuotantolaitteisto on juuri noussut Hämeenlinnan Karanojan kiertotalousalueelle, energiakonserni ST1:n entisen bioetanolilaitoksen tiloihin.

Laitteistoa viimeistellään parhaillaan, sanoo testauksista vastaava bio- ja elintarviketekniikan insinööri Jarkko Nummela.

– Tällaiselle toiminnalle tyypillistä on, että massoja koeajetaan pienemmillä laitteilla ja pieniä eriä, jotta saadaan varmuus niiden soveltumisesta isompaan mittakaavaan. Varsinainen biohiilen tuotanto halutaan käynnistää vuoden alkupuolella.

Nummela kiittää Hämeen ammattikorkeakoulun muutaman vuoden takaista Biohiilestä bisnestä Hämeeseen -hanketta.

– Hankkeessa saadut kontaktit ja tiedot johtivat siihen, että biohiilen tuotanto käynnistyy Hämeenlinnassa.

Vauhti kiihtyy

Hirvosen mukaan yksi PUHIn tuotannon eduista on, että sen kehittämää teknologiaa voi monistaa ja sen toimintaa skaalata.

Hämeenlinnan jälkeen seuraava laitos nousee joko Lahteen tai Liperin Höyläämön yhteyteen Pohjois-Karjalaan.

Liperissä biohiilen raaka-aine on katsottu valmiiksi: höyläämön sivutuotteena vuosittain syntyvä 80 000 kuutiota kutterinpurua sopii laadukkaan biohiilen raaka-aineeksi.

Muitakin hyötyjä on. Samalla tontilla operoitaessa logistiset kulut ovat pienempiä ja työn hallinta helpompaa.

Kokonaisuus on kuin pula-ajan keittiö. Kaikki materiaali käytetään tarkasti hyödyksi.

– Noita nykyisiä lämpölaitoksia ei enää tarvita, kun biohiilen tuotannosta sivutuotteena syntyvä lämpö ohjataan höyläämölle, kuivureille ja lämmitykseen. Kun otamme vielä tisleet talteen, niistä voi kehittää luonnonmukaisia puutuotteiden suoja-aineita terassirakentamiseen ja ulkoverhoiluun, Pulkkinen kertoo.

Kiertotalouskonseptiin uskovat yrittäjien lisäksi muutkin. Syksyllä Start Up -rahasto Joensuu kertoi sijoittavansa PUHIn toimintaan Business Finlandin ja perustajajäsenten rinnalla. Yhteensä yhtiö keräsi viime vuonna 900 000 euron rahoituksen toimintojen käynnistämiseen.

Yhtiö on aktivoitunut myös maan rajojen ulkopuolella. Ruotsissa ja Saksassa on kummassakin paikat ensimmäisille tuotantolaitoksille.

– Emme pelkää lähteä ulkomaille, koska yhtiöllä on vakaat verkostot ja sijainteja jo tiedossa. Investointien tarve teknologiamme viennissä ulkomaille ei ole huima, Hirvonen arvioi.