Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on Petteri Orpon hallituksen julkisten menojen säästökohteiden listalla. Insinööriliitto on omassa lausunnossaan todennut aikuiskoulutustuen lakkauttamisen olevan julkisten menojen suhteen marginaalinen keino, kun tuki on pääasiassa rahoitettu Työllisyysrahaston keräämistä työttömyysvakuutusmaksuista.

– Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella ei mittavia summia säästöjä saavuteta. Sen on arvioitu vahvistavan julkista taloutta 44 miljoonalla eurolla, koulutus- ja työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Miihkali Härkönen sanoo.

Hänen mielestään aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ei sovi yhteen sen kanssa, että samaan aikaan hallituksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden osaamista.

Härkönen muistuttaa, että etenkin tekniikan aloilla työntekijät tarvitsevat jatkuvasti osaamisen päivittämistä.

– Parhaimmillaan aikuiskoulutustuki hidastaa tai jopa estää ihmisen joutumista työttömäksi. Näin ollen lyhyen aikavälin säästö voi osoittautua ajan myötä kustannukseksi paitsi yksilölle myös yrityksille ja valtiolle.

Väärä järjestys

Härkösen mukaan nykyinen aikuiskoulutustuki ei suinkaan ole yksi ja ainoa oikea malli järjestää asia. Keskustelut vaihtoehdoista tai aikuiskoulutuksen kehittämisestä ovat tervetulleita, mutta sen lakkauttaminen ilman korvaavaa vaihtoehdon pohtimista ei Härkösen mielestä ole loogista.

– Tuen lakkauttamisen looginen aika on vasta sitten, kun korvaava malli on valmiiksi mietittynä. Nyt on käynyt niin, että aikuiskoulutustuelle heitetään erilaisia vaihtoehtoja miltei hatusta vetämällä.

Insinööriliiton mielestä aikuiskoulutusten lakkauttamisen sijaan sitä voisi myös kehittää muun muassa suuntaamalla sen käyttötarkoitusta uudelleen nykyistä lyhyempiin opintokokonaisuuksiin. Se helpottaisi opintojen tekemistä työn ohessa tai eri pituisten vapaajaksojen välissä.

– Insinööriliiton mielestä aikuiskoulutustukea ei ole syytä lakkauttaa, ellei aitoja ja toimivia vaihtoehtoja ole mietitty valmiiksi, Härkönen sanoo.

Osaajapula pahenee

Härkösen mukaan aikuiskoulutustuen lakkauttamista ei myöskään ole loppuun saakka mietitty osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Hän muistuttaa yhteiskunnassa olevan lukuisia aloja, jotka vaativat osaajilta jatkuvaa uudelleenkouluttautumista jo pelkästään pärjätäkseen nykyisissä työtehtävissään.

Kun vielä työurat eivät ole yhtä selkeästi kiinni yhdessä, tietyssä tehtävänkuvassa tai työtehtävässä, osaamisen ylläpito ja kehittäminen vaativat moni- puolisuutta.

– Hallituksen esityksessä ei riittävästi arvioida, miten aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikuttaa osaamista vaativilla aloilla työvoiman saatavuuteen pitkällä aikavälillä. Kun tuen lakkaaminen joka tapauksessa heikentää ihmisten mahdollisuuksia hankkia ja vahvistaa työssä tarvittavia taitoja, vaarana on yritysten osaavan työvoiman saatavuuden heikentyminen, Härkönen sanoo.

Hänen mukaansa suomalainen yhteiskunta voikin joutua säästövimmassaan joutua aikuiskoulutustuen osalta ojasta allikkoon. Tuen lakkauttaminen voi lyhyellä aikavälillä tuoda säästöjä ja parantaa jopa työllisyyttä, mutta ajan myötä säästö muuttuu kustannukseksi, kun koulutusmahdollisuuksien vähentyminen pidentää työttömyysjaksoja ja heikentää yritysten kilpailukykyä.

– Maltti on nyt valttia. Aikuiskoulutustuelle on oltava kunnollinen vaihtoehto ennen sen lakkauttamista, Härkönen summaa.