Uusi eduskunta valitaan huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Seuraavan hallituksen pääministerin nimeä ja hallituspohjaa voi vain arvailla: ne selviävät, kun kansa on puhunut ja uusi eduskunta on aloittanut työnsä.

Insinööriliitto on monen muun järjestön tavoin linjannut omia tavoitteitaan seuraavalle hallituskaudelle. On luontevaa, että liiton tavoitteet painottuvat työmarkkinoihin, työelämään ja koulutuspolitiikkaan.

Työttömyysturvan uudistaminen käy

Insinööriliitto esittää työttömyysturvan uudistamista niin, että työttömyysturvan kestossa otetaan huomioon työttömäksi jääneen oman työuran pituus. Liiton mielestä ansiosidonnaisen työttömyysturvan ei tulisi kestoltaan olla koskaan pidempi kuin sitä hakevan työntekijän oma työura on.

– Pidemmän työuran tehneillä turvan kesto voisi olla nykyistä kestoa pidempikin, puheenjohtaja Samu Salo sanoo.

Hänen mielestään työttömyysturvan uudistamisen lähtökohtana pitää olla työllisyyden parantaminen.

Salo huomauttaa, että toisin kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää, työllistyneiden lukumäärässä ei tapahdu merkittävää muutosta ansioturvan etuusviikkojen täyttyessä.

– Suurin osa on työllistynyt jo hyvissä ajoin ennen takarajaa. Korkeasti koulutetuilla työttömyysjaksot ovat yleensä lyhyitä, mikä on hyvä asia.

Insinööriliiton mielestä uudistuksen yhteydessä ansioturvan taitteesta tulee luopua, mikä parantaisi yli 3 500 euroa kuukaudessa ansaitsevien ansioturvan tasoa nykyisestä. Insinööriliiton jäsenten keskimääräinen kuukausiansio on noin 4 300 euroa kuussa.

Työllistymisvapaa uusiksi

Insinööriliiton tavoite on nostaa työllisyysastetta lyhentämällä irtisanotun työntekijän työntekovelvoite 14 vuorokauteen. Liiton lanseeraamassa työllistymisvapaan mallissa työttömyysjakson alku ja uuden työn etsiminen limittyisi palkallisen irtisanomisen päälle.

Uudistuksen perusajatus on hyödyntää irtisanomisaika nykyistä paremmin välivaiheena vanhasta työpaikasta uuteen. Salo uskoo mallin lyhentävän työttömyysjaksoja merkittävästi.

– Näin tapahtuu, kun työntekijä voi hyödyntää irtisanomisajan nykyistä paremmin aktiiviseen työnhakuun. Työvoiman kiertonopeus kasvaa, työttömyysjaksot lyhenevät ja valtion rahoituspohja vahvistuu, Salo sanoo.

Hänen mukaansa uudistuksen tärkein tavoite on inhimillinen, saada työttömäksi joutunut ihminen mahdollisimman pian uuden työn syrjään kiinni. Salo uskoo, että se kelpaa tavoitteeksi hallituksen pohjasta riippumatta.

Työriitojen sovittelu uusiksi

Insinööriliitto esittää seuraavan hallituksen ohjelmaan lakiuudistusta työriitojen sovittelun uudistamisesta. Se edellyttää, että sovittelutoimiston resursseja lisätään.

– Olemme omassa mallissamme esittäneet valtakunnansovittelijan korvaamista vähintään kolmen päätoimisen sovittelijan työmarkkinatoimistolla, jonka yhteyteen tulisi myös puolueeton talousyksikkö pohjustamaan yhteistä tilannekuvaa taloudesta, Salo sanoo.

Insinööriliiton mielestä työehdoista sopiminen ja työriitojen sovittelu ei suju parhaalla mahdollisella tavalla. Sovittelujärjestelmän uudistamisen yksi tavoite on ehkäistä työriitoja jo ennakkoon.

Liiton mielestä sovittelijoiden velvollisuuksia pitäisi laajentaa niin, että he käyvät osapuolten kanssa jatkuvaa vuoropuhelua sopimuskauden aikana. Kolmen sovittelijan malli mahdollistaisi myös ala- ja sektorikohtaista erikoistumista.

Insinööriliitto esittää myös kanneoikeuden säätämistä ammattiliitoille. Kanneoikeus antaisi ammattiliitoille mahdollisuuden nostaa oikeudessa kanteen työntekijöiden puolesta tapauksissa, joissa työpaikalla on rikottu lakia tai työehtoja räikeästi.

Koulutus kuntoon

Insinööriliitto on toistuvasti ilmaissut huolensa peruskoulun päättävien nuorten osaamisen tasosta. Liitossa on pantu merkille, että etenkin matemaattisluonnontieteellisten aineiden osaamisen heikkous alkaa olla uhka suomalaiselle insinöörikoulutukselle.

Salon mukaan opiskelijan matematiikan taidoista voi ennustaa insinööriopintojen sujumisen. Insinööriopiskelijoiden keskuudessa opintojen keskeyttäminen on yleisempää kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla, mikä korreloi matemaattisen tason laskun kanssa.

– Kaikki lähtee liikkeelle peruskoulusta. Siitä pitää lähteä, että peruskoulun päättävä nuori hallitsee perustaidot, osaa lukea, laskea ja kirjoittaa. Peruskoulun opetussuunnitelmaa on päivitettävä niin, että tämä vähimmäistavoite täyttyy, Salo sanoo.