opiskelijat

Ojala haluaa panostaa näkyvyyteen ja opiskelijoiden toimeentuloon.
Ojala haluaa panostaa näkyvyyteen ja opiskelijoiden toimeentuloon.

Suurempiin saappaisiin

Insinööriopiskelijaliiton vuoden 2022 puheenjohtaja Nicole Ojala valittiin Akavan opiskelijoiden puheenjohtajaksi vuodelle 2023. Vastuuta riittää, sillä opiskelijajäseniä on Akavassa noin 117 000.

Edunvalvonta- ja vaikuttamistyö jatkuu, mutta verrattuna IOL:n puheenjohtajuuteen edustettavien jäsenten määrä kasvoi merkittävästi. Akavan opiskelijat edustaa kaikkien 36 Akavan jäsenliiton opiskelijajäseniä. Uudelta puheenjohtajalta on vaadittu uusien kokonaisuuksien nopeaa omaksumista, sillä eduskuntavaalit järjestetään jo huhtikuun toisena päivänä 2023.

– Eduskuntavaalit ovat ensimmäinen asia, johon tartutaan vaikuttamistyössä. Jo aiemmin on aloitettu valmistelemaan Akavan opiskelijoiden poliittista ohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä ylintä päätösvaltaa käyttävän valtuuskunnan vuoden ensimmäisessä kokouksessa, Ojala kertoo.

Opiskelijoiden perusasiat kuntoon

Akavan opiskelijat tulevat pitämään esillä Akavan eduskuntavaalitavoitteita opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna. Tärkeää on kuitenkin myös vahvistaa opiskelijoiden ääntä Akavan sisällä. Ojala on toiveikas yhteistyöstä Akavan uuden puheenjohtajan Maria Löfgrenin kanssa.

– Löfgren on pitänyt paljon esillä opiskelijoiden ja nuorten asiaa, joten odotukset ovat korkealla yhteistyön suhteen. Uskon, että tänä vuonna muovataan uudelleen Akavan opiskelijoiden roolia Akavassa, Ojala sanoo.

Tärkeimpiä teemoja Ojalalle itselleen ovat opiskelijoiden toimeentuloon, hyvinvointiin ja jaksamiseen panostaminen. Tähän sisältyy esimerkiksi opintotukijärjestelmän uudistaminen pois lainapainotteisuudesta. Opintotuen tason pitäisi Ojalan mukaan olla toimeentulotuen kaltainen.

– Ensin täytyy saada korkeakouluopiskelijoiden perusta kuntoon, muuten ei ole pohjaa viedä muitakaan asioita eteenpäin.

Lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta

Akavan opiskelijat ei välttämättä ole tuttu jokaiselle akavalaisen liiton opiskelijajäsenelle. Ojala kokeekin, että Akavan opiskelijoiden tunnettuutta ja näkyvyyttä tulee pyrkiä lisäämään.

– Sosiaalisessa mediassa meidän tulee olla vaikuttavampi ja näkyvämpi. Myös näkyvyys perinteisessä mediassa on tärkeää. Vaikuttamistyössä, joka ei näy ulospäin, tulee olla oma-aloitteinen ja aktiivinen, Ojala linjaa.

Agendalla on lisäksi muun muassa Koulutusketju kuntoon -hanke, jolla pyritään varmistamaan riittävät tietotaidot seuraavalla koulutusasteelle siirtyessä. Ojala kokee IOL:n puheenjohtajuuden antaneen hyvät eväät puheenjohtajakaudelle.

– Edunvalvonta ja vaikuttamistyö ovat jo tulleet tutuksi. Myös Insinööriliiton hallituksen kautta on tullut paljon kokemusta työmarkkinapuolesta, Ojala kertoo.

Akavan jäsenkehitys on yleisesti positiivista. Ojalan mukaan samalla tulisi kuitenkin jakaa hyviä käytäntöjä Akava-yhteisön sisällä opiskelijajäsenhankintaan ja järjestäytymiseen liittyen.

Nuoret ovat olleet aliedustettuina eduskunnassa.

Käytä ääntäsi eduskuntavaaleissa

Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2.4.2023. Ennakkoäänestys pidetään kotimaassa 22.–28.3.2023. Tilastokeskuksen mukaan viime eduskuntavaaleissa 20–24-vuotiaiden äänestysaktiivisuus oli alle 55 prosenttia, ja 25–34-vuotiaiden vastaavasti alle 63 prosenttia. Vaalien äänestysprosentti oli 68,7 prosenttia, joten nuoret olivat viime vaaleissa aliedustettuja. Äänestäminen on erittäin tärkeää, jotta nuorten ja opiskelijoiden ääni kuuluu eduskunnan päätöksenteossa.

– Insinööriliiton tavoite on, että kunnalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon osallistuu eri taustoista olevia ihmisiä, myös insinöörejä ja tekniikan alan ammattilaisia, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo.

Lähde siis aktiivisesti vaaliteltoille tenttaamaan ehdokkaita itsellesi tärkeistä teemoista. Samalla kannattaa myös pitää silmällä insinööriliittolaisia eduskuntavaaliehdokkaita, joille tekniikan alan asiat ovat tärkeitä.

Uusi opiskelijajäsen: tutustu jäsenyyteen

Aloititko opinnot tammikuussa? Tutustu kunnolla jäsenyyteesi kuuluviin liiton palveluihin ja etuihin. Moniin palveluihin pääset käsiksi omilta jäsensivuiltasi, ja osa eduista sinulla on automaattisesti jo jäsenyyden myötä käytössä, kuten matkavakuutus. Lisää jäsenetuja löydät kattavasti Member plus -palvelusta.

Lue lisää: ilry.fi/jasen

Hiihtokausi on hyvässä vauhdissa! Jäsenenä vuokraat Insinööriliiton mökit alehintaan. Tarkista löytyisikö sinulle ja kavereillesi vielä vapaata viikonloppua talviliikunnan parissa!

Lue lisää: ilry.fi/vuokramokit

IOL:n viestintäkanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Twitter IOLry

Instagram @insinooriopiskelijaliitto

kotisivu www.iol.fi

IOL:n ÄÄNI

Kristian Suominen, puheenjohtaja, InsinööriopiskelijaliittoKristian Suominen, puheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto

Kompuroiden kampuksille

Kevät tuo tullessaan kouluille vasta opintotaipalettaan aloittelevia untuvikkoja sekä sankan joukon opintojaan jatkavia vanhempia opiskelijoita. Heitä kaikkia yhdistää halu saada laadukasta opetusta ja oppia alansa osaajaksi. Pandemia-ajan herättämät etä- ja hybridityömetodit ovat tuoneet paljon joustoa ja mukautuvuutta opintoihin, mutta missä on hyvää, on aina myös kehitettävää.

Opetuksen laatuun ovat viimeiset kaksi vuotta vaikuttaneet toistuvasti muuttuvat säädökset siitä, missä saa olla ja mitä saa tehdä. Pandemian alussa kurssit piti siirtää vuosien lähitoteutuksen jälkeen päivissä ja viikoissa täysin uusille alustoille, kodista tuli toimisto ja koulun labroihin ei ollut asiaa. Vaadittiin soveltamista ja nopeita ratkaisuja, joista iso osa eivät olleet ihanteellisia.

Pandemia on kuitenkin päättynyt, koulut ovat taas auki ja kursseja voi toteuttaa normaaliin tapaan lähitoteutuksena. Osalla kursseista kuitenkin haparoidaan pahasti toteutuksen kanssa. Joillain kampuksilla ollaan tilanteessa, että luokka opiskelijoita ei mahdu luokkatilaan. Kampuksille palataan kompuroiden ja pedagogisessa osaamisessa on jo maallikon silmin nähtäviä epäkohtia.

Kun peruskoulusta valmistuvilla luku-, kirjoitus- ja laskutaito eivät ole enää itsestäänselvyys, tarvitaan korjaustoimenpiteitä. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaaminen laskee Suomessa vuodesta toiseen, ja se on yksi suurimpia tekijöitä tekniikan alan opiskelijoiden vaikeuksiin pärjätä opinnoissa. Ryhmäkoot ovat suurempia kuin koskaan, eikä opiskelijaa kohdata aina yksilönä. Korona-aikana vertaistuen saatavuus poistui laajalti, ja opiskelijat jäivät usein yksin ongelmiensa kanssa.

Elämme eduskuntavaaleja edeltävää hetkeä. Laadukkaan opetuksen takaamiseksi on tärkeää perehtyä ehdokkaisiin ja puolueiden vaaliohjelmiin, mutta kaikkein tärkeintä on käyttää ääntään. Koulutuksen ajantasaisuuteen, saavutettavuuteen ja laatuun tulee panostaa nyt enemmän kuin vuosiin on panostettu.