Meilahden sairaala- alueella Helsingissä valmistuu uusia rakennuksia. HUS-kiinteistöjen projektipalveluyksikön projektiryhmän päällikkö Antti Pyydönniemi on tammikuun puolivälissä esittelemässä pian avattavia tiloja ja paikkoja, joihin yleisö ei pääse. Myös vanhoissa tiloissa on käynnissä huoltotöitä.

– Aamulla järjestelin lämpimän käyttöveden katkosta.

Pyydönniemi johdattaa avautumista odottavaan Siltasairaalaan, jonka käytävää peittää rakennustöiden aikainen ruskea suojapaperi. Aula on jo siivottu, ja näyttävä kaakelitaideteos elävöittää korkeaa tilaa. Tämän rakennuksen suunnitteluun oppaamme on osallistunut vain vähän.

Yksi ovista ei aukea, ja on pakko vaihtaa reittiä. Pyydönniemi hymähtää hämmentyneenä.

– Kysyit, eksynkö sairaalaympäristössä koskaan. Juuri nyt olen vähän hukassa.

Pian tässä rakennuksessa hoidetaan traumapotilaita ja syöpäsairaita. Helmikuussa avautuu myös uusi tapaturma-asema. Seuraavaksi HUS keskittyy Jorvin sairaalan uuden osaston rakentamiseen. Investointien yhteisarvo on yli 760 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä.

Tunnelit yhdistävät sairaalat

Sairaalarakennusten alla risteilee tunneliverkosto. Kapeilla käytävillä vilahtelee trukkeja, sähköpyöriä sekä työmiehiä, lääkäreitä ja hoitajia. Päiden yläpuolella kulkee katon täydeltä putkia.

– Kun uusimme tällaisia putkistoja, tulee kartoittaa tunneliverkostoa palvelualueelta, missä voi tehdä turvallisesti asennustöitä ja missä kohtaa pitää ajoittaa työt viikonloppuun tai ohjata liikenne toisaalle, Pyydönniemi kertoo.

Hänellä tulee tänä vuonna kymmenen vuotta täyteen HUS-kiinteistöillä. – Ensimmäisinä työvuosina tuntui, että on sujuvampaa kulkea ja paikat löytyvät helpommin maan päällä. Tunneleita aloin käyttää vasta myöhemmin.

Sairaala työllistää insinöörejä

Pyydönniemen tiimin vastuulla ovat HUSin rakennusten lvi-asiat pienissä hankkeissa. Hänen tiimiinsä kuuluu kuusi insinööriä. Parhaillaan on haussa kaksi insinööriä, mutta kokonaisluku pysyy eläköitymisten takia samana.

Kaksi insinööreistä liikkuu muualla Uudellamaalla, neljä toimii Helsingissä. Yhteensä HUS-kiinteistöillä työskentelee 60–80 insinööriä. Pyydönniemi pitää mielekkäänä vertausta, että siinä missä lääkärit parantavat potilaita, hän parantaa rakennuksia. Työ ei kuitenkaan herätä huomiota.

– Jos toimintamme on huomaamatonta ja aiheuttaa vähän häiriötä, olemme onnistuneet työssämme.

Sairaala ei yleensä sovellu uusien teknologioiden kokeiluun, vaan täällä turvaudutaan luotettavaksi osoitettuun tekniikkaan. Sairaalakiinteistöissä on kokeiltu kaupallisesti saatavilla olevan tekoälyn ohjaamaa talotekniikkaa, mutta Pyydönniemi kommentoi sitä kieli keskellä suuta.

– Meidän tarpeisiimme se vaatii vielä hiukan kehittelyä.

Talotekniikan täytyy täyttää esimerkiksi infektioiden torjunnan asettamat vaatimukset. Pyydönniemen tiimi huolehtii, että leikkaussaleihin, eristyshuoneisiin sekä lääkkeenvalmistus- ja puhdastiloihin saadaan riittävän puhdasta ilmaa ja sopiva paine.

Tavoitteena on hiilineutraalius

HUS on päättänyt tehdä sairaanhoidostaan hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä. Sairaalat tarvitsevat muun muassa aurinkosähköä, automaatiota, hukkalämmön talteenottoa, lämpöpumppuja, tilojen muuntojoustavuutta ja käyttöasteen optimointia. Toteutus vaatii vielä tekemistä.

– Potilaiden turvallisuus menee aina ykköseksi, ja katsotaan, mitä sitä vaarantamatta voidaan saavuttaa.

Esittelykierros päättyy sairaala-alueen keskelle konttorille, jossa on Pyydönniemen oma työpiste. Iltapäivästä hänen pitää vielä selvittää, mitä tehdään, kun yhdellä työmaalla ei päästy tavoitteisiin ilmamäärissä.

Tämänpäiväiset tehtävät ovat peruskauraa, mutta tulevina päivinä odottavat työt saavat insinöörin innostumaan.

– Automaattisia sammutusjärjestelmiä kartoitetaan ja tehdään kehittämissuunnitelma tulevien järjestelmien rakentamista varten.