Asunto-osakeyhtiö Hakametsän pihaan porataan 45–50 lämpökaivoa. Yhtiöllä on Helsingin Roihuvuoressa neljä kerrostaloa, joiden lämmitysmuoto vaihtuu ensi kesänä energiayhtiö Helenin kaukolämmöstä maalämpöön.

Koneet runtelevat pintamaata, ja osa pihojen puista joudutaan kaatamaan. Poraaminen aiheuttaa ääntä ja tärinää puolentoista työpäivän verran yhtä lämpökaivoa kohti. Poraukset alkoivat joulukuussa ja jatkuvat tammikuun.

– Työ on edennyt hyvin talvisiin oloihin nähden. Lumityöt täytyy tehdä ensin, että töihin pääsee, mutta muuten ei ole ollut mitään normaalista poikkeavaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Tapani Eisanen.

Porausten aloitus venähti jokusen viikkoa porausyhtiön aiemman työmaan myöhästymisen ja konehuollon vuoksi, ja tänä talvena porauksia ovat venyttäneet vuodenvaihteen pyhäpäivät. Nyt poraukset pääsevät vauhtiin keskellä tammikuun alun lumisia päiviä.

Kokonaisuuden kannalta remontti etenee aikataulussa, sillä välillä on tasoittavia taukoja. Keväällä tehdään kellarin sisäpuoliset muutostyöt. Remontista on tiedotettu aktiivisesti, eikä Eisanen usko sen aiheuttavan suurta haittaa asukkaille.

– Päivän porauksia ei jätetä kesken, ja joskus ne saattavat kestää pidempään illalla. Niistä on kyselty, mutta muuten minulle ei ole tullut kovin montaa yhteydenottoa, Eisanen kertoo.

– Kun on putkiremontti jo takana ja siitä on kohtuudella selvitty, en pidä tätä niin pahana.

Samalla 1950-luvulla rakennettuun taloon asennetaan lämmön talteenotto ja aurinkopaneelit. Paneeleilla tuotetaan keväästä syksyyn osa sähköstä, jota tarvitaan maalämpö- ja lämmöntalteenottojärjestelmän kiertoon.

Yhtiö hyötyi koosta

Taloyhtiössä on 284 asuntoa. Energiaremontin hinta on reilut kolme miljoonaa euroa. Laskelmien perusteella remontti maksaa itsensä takaisin 10–15 vuodessa. Eisanen myöntää, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

– Ainahan remonttipäätös tehdään senhetkisillä tiedoilla tulevaisuudesta. Viimeiset kolme vuotta ovat osoittaneet, että tilanteet muuttuvat nopeasti ja ettei takavuosien tapaan vakaata tilannetta ole ehkä edessä, mutta sillehän emme voi mitään.

Kustannuksiin taloyhtiö hakee ARAlta tukea. Lisäksi tulevia käyttökustannuksia alentaa alempi sähköveroluokka, sillä yli 500 kilowatin lämpöpumppujen käyttämästä sähköstä tarvitsee maksaa 0,08 senttiä veroa kilowattituntia kohden normaalin 2,8 sentin sijaan. Taloyhtiössä on neljä taloa ja kaksi järjestelmää, joidenkummankin lämpöteho on yli 500 kilowattia.

Helenin kaukolämmön hinta nousee lyhyessä ajassa kolmesti 30 prosentin harppauksin. Hinta nousi viime vuoden lokakuussa, tämän vuoden alussa ja nousee vielä maaliskuussa.

Korotukset tekevät maalämmöstä entistä houkuttelevamman vaihtoehdon. Kun kaukolämmön ja sähkön hinnat nousevat kumpikin 30 prosenttia, lämpöpumpun tuottaman energian hinta nousee vain kymmenen prosenttia.

Talon energialuokka paranee remontin myötä G:stä C:hen. Samalla asuntojen lämmittämisen hiilijalanjälki pienenee selvästi.

Kellarista kuluu tilaa

Remontti näkyy valmistuttuaan varsin vähän talossa. Pihalla istutetaan uusia puita, ja katolle ilmestyvät paneelit ja lämmöntalteenottolaitteet nykyisten ilmanvaihtokoneiden tilalle. Maalämpölaitteisto vaatii enemmän tilaa kellareissa kuin kaukolämpölaitteisto, joten kellaritiloja joudutaan järjestelemään uudelleen. Maalämpölaitteet painavat enemmän kuin kaukolämpölaitteisto, joten rakenteisiin tehdään muutoksia.

Maahan porataan noin 300 metriä syviä ja 115 millimetriä leveitä kaivoja, jotka täyttyvät pohjavedellä. Kaivoihin upotetaan kaksi 45 millimetrin putkea, joita yhdistää pohjalla metallinen putkilenkki. Putkissa kiertää 30-prosenttinen etanolivesiseos, joka lämpiää noin kolmen celciusasteen verran kaivossa. Sen jälkeen osa lämmönkeruunesteestä jatkaa matkaansa katolle ottamaan lämpöä talon poistoilmasta.

Lämpöpumpussa keruuneste jäähtyy, höyrystää kylmäaineen ja palaa 3–4 celciusta kylmempänä kiertämään kaivoissa. Kylmäainehöyryn paine ja lämpötila nousevat kompressorissa, kunnes se nesteytyy lauhduttimessa ja luovuttaa lämpönsä patterikiertoveteen.

– Lämmönkeruuputkistoon kannattaa remontin yhteydessä tehdä varaukset talon viilennyskiertoa varten, jos sellainen päätetään asentaa myöhemmin. Jos viilennys toteutetaan, lämpökaivantoihin saadaan kesällä varastoitua lämpöä, joka voidaan hyödyntää syksyllä ja talvella, Eisanen vinkkaa.

Maalämpöjärjestelmä lisää kiinteistön sähkönkulutusta, mikä vaatii usein sähköliitäntöjen ja sähkökeskuksen tehon kasvattamista. Samalla sähkökeskukseen kannattaa tehdä varaukset asennettavalle aurinkosähkön liittämiselle ja autojen lataussähkölle.

Maalämpöön siirtyminen saattaa vaatia huoneistojen patterien uusimisen aiempaa tehokkaampiin. Lämpöpumput eivät pysty lämmittämään patterien kiertovettä niin kuumaksi kuin kaukolämpö. Lämmittääkseen huoneilmaa yhtä tehokkaasti viileämpien patterien on oltava aiempaa tehokkaampia tai suurempia.

Hakametsä-asunto-osakeyhtiö välttyy patterien vaihdolta, koska se on kasvattanut 20 vuoden aikana talon energiatehokkuutta muilla remonteilla, kuten ulkoseinien ja ullakkotilan eristystä parantamalla ja ikkunoiden vaihdolla. Lämmitystehon pitäisi riittää myös tulevaisuudessa –20 asteen pakkasiin.

Kaukolämmön suosio kääntyi

Kaukolämpö on maan yleisin lämmitysmuoto, ja sen osuus on kasvanut vuoteen 2021 saakka. Energian hinnan kallistuminen Ukrainan sodan vuoksi on saattanut kääntää kasvun. Joka tapauksessa viime vuonna kaukolämmön osuus notkahti Tilastokeskuksen mukaan prosenttiyksikön verran alaspäin 51 prosenttiin.

Maalämmön osuus lämmitystavoista oli viime vuonna yhdeksän prosenttia. Kuusi vuotta aiemmin maalämmön osuus oli vain viisi prosenttia, joten kasvuvauhti oli jo valmiiksi kova.

Kiinteistöliiton viime kesän kyselyssä noin 12 prosenttia vastanneista taloyhtiöistä kertoi, että lämmitystavan muutos olisi todennäköinen seuraavien viiden vuoden aikana.

Tavallisesti maalämpö saadaan pystysuorasta kaivosta niin kuin Roihuvuoressa, mutta sitä voidaan kerätä myös vaaka-asentoon asennetuista maapiireistä. Myös virtaavien vesistöjen lämpöä voidaan ottaa talteen keruuputkilla. Maalämpöä ei saa kuitenkaan mistä tahansa, ja kaupunkiympäristössä maanalaiset rakenteet ja tonttien rajat voivat rajoittaa mahdollisuuksia.

Usein maalämmön kanssa käytetään pientaloissa ilmalämpöpumppua, jonka osuus on kasvanut kuudessa vuodessa yhdestä prosentista viiteen prosenttiin. Ilmalämpöpumppu ja maalämpöpumppu toimivat samalla periaatteella kuin jääkaappi. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö siirtää lämpöä sisäyksikön kautta sisäilmaan tai toisin päin. Myös ilmalämpöpumppu tarvitsee sähköä, mutta se voi sähkölämmitteisessä talossa pienentää kokonaiskulutusta.

Kaukolämpö ja maalämpö eivät syö osuuksia vain toisiltaan. Suomessa vähenevät ennen kaikkea suora sähkölämmitys ja öljylämmitys. Kaukolämpö on yhä yleinen valinta uusissa kerrostaloissa, mutta pientalojen rakentajat päätyvät useammin maalämpöön ja lämpöpumppuun.

Hanke vie vuoden

Eisanen on asunut Hakametsän talossa vuodesta 1998 lähtien ja toiminut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana yli kymmenen vuotta.

– Olen viihtynyt täällä hyvin. Ympäristö on mukava ja taloonkin olen kiintynyt.

Hän on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja työskentelee tuotantopäällikkönä A-insinööreillä rakennuttamisliiketoiminnassa. Taustasta oli hyötyä projektin eteenpäin viemisessä, mutta hänellä ei ole sidonnaisuuksia urakan toteuttajaan Lease Greeniin tai suunnittelijaan Pohdin Consultingiin.

Hanke alkoi esiselvityksenä viime vuoden loka-joulukuun aikana. Tarjouspyynnöt jätettiin viime vuoden keväänä, ja Lease Green valittiin toimittajaksi kesäkuussa. Toteutusvaihe vie vajaan vuoden, ja täysin valmista on tämän vuoden syksynä.

– Taloyhtiössä oli ollut pitkään kiinnostusta maalämpöön, ja asiasta oli tullut paljon kyselyjä. Kun asia käsiteltiin yhtiökokouksessa, päätös remontista oli yksimielinen.

Samassa kaupunginosassa ainakin kuusi yhtiötä on vaihtamassa kaukolämmöstä maalämpöön, ja neljä on jo vaihtanut.