Valtaosa akavalaisista kannattaisi sitä, että taloudellisia kannusteita lisättäisiin erityisesti työuran loppupuolella. Hyvät työolot korostuivat, pidetäänkö taloudellisia kannusteita vai hyviä työoloja tärkeämpänä työelämässä jatkamisen kannalta.

– Yhteiskuntamme on hankalassa tilanteessa työikäisten määrän pienentyessä voimakkaasti. Samanaikaisesti on yhä enemmän jaksamisongelmia. Yhä pienempi joukko on työssä ja rahoittaa kasvavia eläkemenoja, sanoo Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala.

– Tilannetta voidaan tasapainottaa hyvillä työloilla. Työolot ovat keskeisiä työurien pituudelle. Kyselyn mukaan suurempi osuus akavalaisista kuin muista palkansaajista jatkaisi työelämässä alimman eläkeiän jälkeen.

Akavalaiset ovat valmiimpia kuin muut palkansaajat jatkamaan työntekoa korvatakseen eläkkeen mahdollisen pienentymisen. Heillä on vähäisempää kiinnostuneita jäädä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle kuin muilla palkansaajilla.

– Akavalaisten työ on usein esihenkilö- ja asiantuntijatyötä, mikä mahdollistaa enemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön. Tätä he pitivät tärkeimpänä tekijänä työssä jatkamisen kannalta. Johtamiskäytännöt, työn vaatimukset, työn organisointi ja työnteon tavat vaikuttavat merkittävästi sekä työntekijöiden hyvinvointiin että heidän halukkuuteensa jatkaa työelämässä. Hyvä johtaminen rakentaa pohjaa työhyvinvoinnille, Ojala jatkaa.

Parempi eläkkeen karttuminen

Noin kolme neljästä akavalaisesta piti erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, että työstä karttuu enemmän eläkettä työuran viimeisinä vuosina.

– Akavalaisista 68 prosenttia oli sitä mieltä, että eläkejärjestelmän pitää kannustaa erityisesti työuran loppupäässä olevia jatkamaan työssä, kertoo tutkija Joonas Miettinen.

– Lähes puolet akavalaisista ja kolmannes muista palkansaajista pitää hyviä työoloja tärkeämpänä kuin taloudellisia kannusteita työssä jatkamisen kannalta työuran loppupäässä. Selvästi harvempi pitää taloudellisia kannusteita tärkeämpinä kuin hyviä työoloja: akavalaisista noin neljännes ja muista palkansaajista viidennes.

Eläkeuudistus vaikuttaa toivotusti

Vuonna 2017 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa muutettiin alinta eläkeikää ja luotiin lykkäyskorotus. Uudistus toi jokaiselle ikäluokalle oman eläkeikänsä. Muutokset alimmassa vanhuuseläkeiässä koskivat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä.

Uudistuksessa sidottiin vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneiden eläkeikä elinajanodotteeseen vuodesta 2030 alkaen. Lykkäyskorotuksella ja elinaikakertoimella kannustetaan työntekijää jatkamaan työelämässä alimman eläkeiän täytettyäänkin.

– Uudistuksen tavoitteena oli muun muassa hillitä eläkekustannusten kasvua, pidentää työuria ja nostaa työllisyysastetta sekä turvata kaikille ikäluokille riittävät eläketasot ja varmistaa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, Ojala muistuttaa.

Uudistus näyttää toimineen tavoitteiden mukaan, sillä sen tultua voimaan vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on vähentynyt, eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt ja yli 60-vuotiaiden työllisyys parantunut.

– Eläkejärjestelmän ulkopuolellakin on tehtävissä paljon työssä jatkamisen edistämiseksi eli työurien pidentämiseksi. Kun vaalimme nuorten ja työikäisten terveyttä ja hyvinvointia, voimme samalla ehkäistä työkyvyttömyyttä ja luoda edellytyksiä pitkille työurille, Ojala sanoo.

■ Lue lisää: akavaworks.fi