BITTIKATTAUS
Maailman insinööripäivä tulee taas
Unescon suojelemaa teemapäivää The World Engineering Day for Sustainable Development (WED) eli kansainvälistä insinööripäivää vietetään tänä vuonna jo viidettä kertaa lauantaina 4. maaliskuuta.
Päivän aikana juhlitaan insinöörien ja muiden tekniikan alan ammattilasten työtä kestävämmän maailman puolesta.
Suomen suurin insinöörijärjestö Engineers Finland kannustaa kaikkia nauttimaan päivän kunniaksi kakkukahvit perjantaina 3. maaliskuuta. Osallistu päivään myös sosiaalisessa mediassa, jaa kuva kakkuhetkestä ja lisää julkaisuun tunnisteet #wedfi23 ja #worldengineeringday.
Kansainvälisenä naistenpäivänä keskiviikkona 8. maa- liskuuta kello 8.30 toivotetaan kaikki tervetulleeksi Engineers Finlandin ja Women in Techin webinaari, jossa kuullaan tutkimustuloksia Belonging in Engineering -tutkimuksesta.
■ Lue lisää: ilry.fi/wed23
7 %
Tuoreen työmarkkinatutkimuksen mukaan
seitsemän prosenttia insinööreistä on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.
Kesällä pääsee muun muassa suunnittelemaan ja rakentamaan.Kesätyöpaikkojen määrä kasvanee ennätykseen
Työnantajat tavoittelevat EK:n kesätyökyselyn perusteella ensi kesäksi 140 000 kesätyö- ja harjoittelupaikkaa. Jos tavoite toteutuu, se on ennätystasoa. Viime kesänä EK:n jäsenyritykset tarjosivat nuorille noin 126 000 kesätyöpaikkaa, joka oli yli 30 000 enemmän kuin sitä edeltävänä kesänä.
– Viime kesän 126 000 kesätyöpaikkaa on paluu normaaliin koronan jälkeen. Koronan myötä menetettiin jopa 70 000 kesätyökokemusta. On sekä nuorten että yritysten kannalta erinomaisen hyvä uutinen, että kesätyöpaikkojen määrässä on päästy takaisin koronaa edeltäneelle tasolle. Ensi kesänä tavoitellaan jopa kaikkien aikojen ennätystä kesätyöpaikkojen määrässä, sanoo EK:n johtaja Ulla Heinonen.
Kyselyn perusteella noin kaksikymmentä prosenttia kesätyökyselyyn vastanneista yrityksistä aikoo lisätä kesätyöpaikkojen määrää ensi kesäksi. Kesätyöpaikkojen määrää aikoo vähentää vajaa seitsemän prosenttia yrityksistä.
– Monille nuorille kesätyö on ensimmäinen askel polulla työelämään. Kesätyö voi parhaimmillaan tukea nuorten urasuunnitelmia ja auttaa nuoria itsenäistymään tärkeiden työelämätaitojen oppimisen kautta. Yrityksille kesätöiden tarjoaminen antaa mahdollisuuden oppia nuorilta uutta ja innostaa nuoria opiskelemaan alalle, Heinonen sanoo.
EK:n kesätyökyselyyn vastasi noin 750 yritystä. Kysely toteutettiin marraskuussa 2022.
Kuva: Jarmo Piironen
Vaatteen alle kätketyt aurinkopaneelit kestävät pesua.Aurinkopaneeli piiloutuu vaatteeseen
Vaatteet voivat tuottaa auringonvalosta sähköä ilman, että paneelit pilkottavat häiritsevästi näkyvillä. Aalto-yliopiston Sun-powered Textiles -hanke on kehittänyt kangastoimittaja Foxan kanssa työvaatteisiin sopivan kankaan, jonka alle voi upottaa aurinkopaneeleita.
Työasuun liitetty aurinkopaneeli toimii mukana kulkevana virtalähteenä työpäivän aikana. Sen avulla voi tuottaa energiaa kannettaville laitteille, kuten antureille, ilmaisimille tai visuaalisille efekteille.
Tähän asti vaatteisiin kiinnitetyt aurinkopaneelit on asetettu kankaan päälle, jotta ne tuottaisivat mahdollisimman paljon virtaa. Mustat tai hopeisen väriset, kiiltävät paneelit saattavat kuitenkin olla esteettisesti häiritseviä.
Tutkijat ovat nyt peittäneet paneelit kankaalla, jolloin niiden ulkonäöllä ei ole väliä. Vastaavaa on tehty jo esimerkiksi joissakin rakennuksissa, joissa paneelit on peitetty värikalvolla. Tekstiili on optimoitu niin, että se päästää valon mahdollisimman hyvin lävitseen mutta peittää silti paneelit katseelta.
Paneeliksi tutkijat valitsivat kaupallisesti saatavilla olevan komponentin, jonka liittämisen vaatteeseen voi skaalata teolliseksi prosessiksi. Komponentti kestää myös tekstiilin normaalin käytön ja huollon.
Kuva: Anne Kinnunen /Aalto-yliopisto
JUKOlle uusi toiminnanjohtaja
Oikeustieteen kandidaatti (OTK) Mari Keturi on nimitetty 200 000:ta julkisalojen akavalaista työmarkkinaneuvotteluissa edustavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn toiminnanjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä 1. maaliskuuta.
Keturi on työskennellyt laajasti neuvottelija- ja asiantuntijatehtävissä Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä, viimeksi neuvottelujohtajana.
– Varsinaiseen neuvottelutoimintaan olen osallistunut useissa eri työehtosopimuspöydissä, ja JUKOn toiminnanjohtajan tehtävä on työmarkkinakentällä todellinen näköalapaikka, Keturi iloitsee.
– JUKOn edustamat ammattiryhmät kulkevat mukana ihmiselämän koko elinkaaren. Haluankin olla tekemässä tälle huippuammattilaisten joukolle parempaa työelämää.
JUKOssa Keturi vastaa muun muassa kehittämisestä, toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä neuvottelutoiminnan koordinoinnista ja neuvottelutoiminnasta.
– Keturilla on pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus sekä osaaminen työmarkkinoiden neuvottelutoiminnasta ja siihen liittyvästä juridiikasta. Hänellä on myös tarvittavaa johtamiskokemusta ja edellytykset kehittää toimintaamme, JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto kertoo.
Työpaikkatiedot kuntoon hyvinvointialueilla
Insinööriliiton asiakaspalvelu kehottaa uusien hyvinvointialueiden palkkalistoille siirtyneiden jäsenten tarkistavan ja päivittävän työpaikkatietonsa vuoden alussa liiton eAsioinnin (ilry.fi/jasen) kautta.
Tietojen oikeellisuus on tärkeä mm. työnantajaperinnän jatkuvuuden ja sujumisen ja luottamushenkilöiden ajankäytön määrittämisen kannalta. Asiakaspalvelu neuvoo työnantajaperinnässä olevien tarkistavan vuoden ensimmäisten kuukausien palkkanauhoistaan, että jäsenmaksu on peritty ja oikeansuuruisena.
Tavoite on, että henkilöstön siirtyminen kuntien palveluksesta hyvinvointialueille sujuu myös jäsenmaksujen osalta jouhevasti. Näin vältetään jäsenmaksurästien syntyminen ja niiden selvittäminen jälkikäteen.
Uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaavia hyvinvointialueita on kaikkiaan 21. Ne ovat kunnista ja valtiosta erillisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto.
Autoja rekisteröitiin tammikuussa vähemmän kuin vuotta aiemmin.Autojen rekisteröinnit vähenivät
Tammikuussa rekisteröitiin 7 175 uutta henkilöautoa, mikä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Pakettiautojen rekisteröinneissä jäätiin hieman kauemmas viime vuoden alun luvuista. Pakettiautojen ensirekisteröinnit jäivät 15,2 prosenttia viime vuoden tammikuun lukemista.
Pitkän aikavälin keskiarvot kertovat komponenttipulan puristuksesta, sillä henkilöautojen rekisteröinnit jäivät tammikuussa noin 33 prosenttia ja pakettiautojen 35 prosenttia viiden vuoden keskiarvostaan.
Täyssähköautojen osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä oli tammikuussa noin 26 prosenttia. Täyssähköautojen osuus laski hieman joulukuun ennätyksellisistä lähes 30 prosentin lukemista. Ladattavien hybridien osuus oli 18 prosenttia, joka on sama kuin joulukuussa. Pakettiautoista täyssähköautoja oli lähes 15 prosenttia, kun viime vuonna niiden osuus oli keskimäärin kuusi prosenttia.
Käytettyjen henkilöautojen kauppa on tammikuun aikana vilkastunut selvästi syksyyn ja alkutalveen verrattuna. Autoliikkeissä tehtyjen käytettyjen autojen kauppa vilkastui tammikuussa noin neljä prosentilla viime tammikuuhun verrattuna. Autoliikkeiden vaihtoautovarastot ovat tammikuussa hieman pienentyneet.
Kuva: Shutterstock
Parhaan talvilomakauden kynnyksellä Suomen sää on näyttänyt oikullisuutensa. Joulun jälkeen maisema on ollut vuoroin talvisen kaunis, vuoroin märkä ja vetinen. Sääennusteiden mukaan hiihtokelejä on vielä luvassa etelästä pohjoiseen.
Kuva: Jari Rauhamäki
Petteri Oksa, johtajapetterin PALSTA
Vanhanaikaiseksi leimattu
En tiedä, onko kukaan muu kiinnittänyt huomiota siihen, että sana vanhanaikaisuus on tapa leimata asioita. Leimata niin, että ne ovat niin kovin vanhoja, ettei niille ole sijaa tänä päivänä. Tällaiset asiat ovat niin happamiksi menneitä, että niitä esittävä ihminen tai organisaatio on ajastaan jäljessä ja vähintään huono, jos ei jopa täysin merkityksetön.
Tämä on tullut selväksi, kun teknologiateollisuuden sopimusneuvotteluissa jouduimme julistamaan lakon. Jäsenistöltä ja julkisuudesta tuli paljon ymmärrystä. Sähköpostiin ja puhelimeen, internetin sosiaalisista kanavista nyt puhumattakaan, tippui myös toisenlaista palautetta. Tätä palautetta yhdisti se, että lakon kerrottiin olevan jotain niin vanhanaikaista, että sellaista ei tässä ajassa pitäisi edes harkita.
Palautetta yhdisti myös toinen asia. Valittu keino tuomittiin, suorastaan lytättiin, mutta vaihtoehtoa ei tarjottu. Sellaiseksi ei voi laskea sitä, että huutomerkkien kera kerrotaan, että neuvotelkaa nyt ne sopimukset. Paremmin ja kovempaa!
Kukaan ei koskaan turvaudu lakkoon, jos muita, kelvollisia vaihtoehtoja on jäljellä. Siihen voi luottaa, että muut vaihtoehdot on katsottu siinä vaiheessa läpi. Sellaisella palautteella, jossa kerrotaan valitun vaihtoehdon olevan kehno ja ennen kaikkea antiikkinen, mutta ei kerrota, miten sitten pitäisi edetä, ei oikein tee mitään.
Kaikkea saa – ja pitääkin – kritisoida. Myös edunvalvonnan keinoja. Mutta näkemyksensä sopii perustella ja tarjota vaihtoehtoja. Vanhanaikaiseksi leimaaminen ei palvele ketään, ei edes asian vastustajaa.
Jonkin ikä on muutenkin todella kummallinen tapa sanoa, ettei se ole toimiva. Vai pitäisikö sitten ajatella, että muutaman tuhannen vuoden ikäinen demokratia on niin vanhanaikainen, että sillä ei tee mitään? Ihmisoikeudetkin keksitiin jo kovin kauan sitten, roskiin vaan ikäloput? Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu, vuosia on idean päällä, hylätäänkö sekin?
Eduskuntavaalit huhtikuussa
Insinööriliitto kannustaa jäseniään osallistumaan haluamallaan tavalla keväällä järjestettäviin eduskuntavaaleihin. Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta.
– Insinööriliiton tavoite on, että kunnalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon osallistuu eri taustoista olevia ihmisiä, myös insinöörejä ja tekniikan alan ammattilaisia, puheenjohtaja Samu Salo sanoo.
Liiton jäsenehdokkaita esitellään verkkolehdessä maaliskuussa ja liiton nettisivuilla. Tutustu oman alueesi ehdokkaisiin.
■ Lue lisää: ilry.fi/ehdokkaat
■ Lue lisää: insinoori-lehti.fi
Lisäys oikeutta-palstalle
Viime joulukuussa ilmestyneessä Insinööri-lehdessä käsiteltiin kilpailukieltosopimuksia. Täydennyksenä oikeutta-palstalle: kilpailukieltosopimusten pätevyyden tai voimassaolon edellytykset eivät muuttuneet.
Kilpailukieltosopimukset eivät ole voimassa, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, esimerkiksi työnantajan irtisanoessa työsopimuksen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella. Tällöin ei myöskään ole korvausvelvollisuutta ja työntekijä voi siirtyä välittömästi työsuhteen päätyttyä kilpailijalle töihin.