Pohjoissatakuntalainen energiayhtiö Vatajankoski Oy ottaa keväällä käyttöön maailman todennäköisesti ensimmäisen kaukolämpöverkkoa palvelevan hiekka-akun.

– Kun sähkö on halpaa, hiekka lämmitetään sähkövastusten ja puhaltimen avulla 500–600 asteiseksi. Lämpöä siirretään sitten hiekasta ilmavesivaihtimen avulla kaukolämpöveteen, Vatajankosken kehitysinsinööri Aleksi Granfors kertoo.

Kyseessä on pilottilaitos, jossa kerätään kokemuksia tamperelaisen start up-yritys Polar Night Energyn kehittämästä ratkaisusta.

– Jos kaikki pelittää hyvin, niin tulevaisuudessa voidaan pohtia suuremman mittakaavan laitoksen rakentamista. Jo nyt ratkaisu on herättänyt paljon huomioita, energian varastointi on niin ajankohtainen asia.

Granfors kuvailee, että Vatajankoski Oy, pohjoissatakuntalainen energiayhtiö, haluaa toimia kokeilualustana villeillekin ideoille. Tähän taitaa viitata myös miehen takin selkämyksen teksti: Uuden energian yhtiö.

– Pienenä ja ketteränä yhtiönä taivumme monenlaiseen, hän pohtii.

Vatajankoski omistaa ja hallinnoi sähköverkkoja Pohjois-Satakunnassa sekä pyörittää kaukolämpöverkkoa Kankaanpäässä ja Niinisalossa. Lisäksi sillä on oma höyrykattilalaitos Honka- joella.

Tietokoneet lämmitystyöhön

Vatajakoski on ottanut käyttöön myös niin sanottuja datalämpövoimaloita, yhden puupohjaisia polttoaineita käyttävän voimalaitoksensa alueella ja toisen Kankaanpään uimahallin yhteydessä.

– Ideana on viedä isoja tietokoneita nimenomaan paikkoihin, joissa niiden tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää helposti.

Voimalaitosalueen datalämpövoimala toimii yhteistyössä hiekka-akun kanssa.

– Kun kaukolämpövesi tulee datalämpövoimalalta, se on jo 55–60-asteista. Hiekka-akun avulla vettä saadaan lämmitettyä edelleen menopuolelle tarvittavaan 75–105 asteeseen.

Uimahallin datalämpövoimalla lämmitetään uimahallin vettä.

– Jopa puolet uimahallin altaiden lämmitystarpeesta pystytään hoitamaan sen avulla.

Animaatioita ja virtuaalivaluuttoja

Lämmitys ei ole tietenkään suurten tietokoneiden päätoimi. Vatajankosken yhteistyökumppani myy koneiden laskentapalveluja ympäri maailmaa.

Koneita hyödyntää muun muassa suuri ranskalainen pankki. Niissä prosessoidaan myös animaatioelokuvaa.

– Ranskalainen pankki valitsi kuulemma palvelumme siksi, että täällä se voi toimia hyvin ympäristöystävällisesti. Kun toimimme ekologisesti, meille avautuu koko ajan uusia bisnesmahdollisuuksia.

Jos muuta laskentaa ei ole, ja jotta lämpöä tuotettaisiin 24/7, niin tieto- koneet louhivat virtuaalivaluuttoja.

– No, onneksi meidän palkkojamme ei vielä sentään makseta virtuaalivaluutoissa, Granfors naurahtaa.

Lämpöä ja kiertotaloutta

Kolmas esimerkki kankaanpääläisten innovatiivisuudesta on muutaman kilometrin päässä, Knaufin kipsilevytehtaan vieressä toimii Vatajankosken vastikään valmistunut hukkalämpövoimala.

– Kipsilevyjen kuivauksessa syntyvä lämmin ja kostea hönkä johdetaan voimalaan. Otamme siitä pesurin avulla lämmön talteen ja nostamme sitten lämpötilaa vielä lämpöpumppujen avulla kaukolämpöverkon tarpeisiin.

Knauf saa takaisin pesureissa tiivistyneen veden ja pystyy vähentämään vedenkulutustaan.

Insinööri kuvailee ratkaisun uutuuden olevan siinä, että voimala toimii kaukolämpöverkossa itsenäisenä tuotantolaitoksena. Märkäpesurin ja lämpöpumppujen lisäksi siihen yhdistyy myös kaksi 1 500-kuutioista kuuman veden kaukolämpöakkua.

Hiekka-akun ja datavoimaloiden lämmöntuotanto on varsin pienimuotoista, joten hukkalämpövoimalan avulla voidaan kattaa jopa kolmasosa Kankaanpään kaukolämmön tehontarpeesta.

– Kun pääkaupunkiseudulla kaukolämpöä on tehty kivihiilellä, se on mustannut koko kaukolämmön mainetta. Todellisuudessa kaukolämmön tuotannossa voidaan hyödyntää hyvin myös uusia energialähteitä ja erilaisia hukkalämpöjä, Granfors korostaa.

Merkityksellistä työtä

Työ- ja elinkeinoministeriö, Energia- virasto ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva myönsivät viime joulukuussa Kankaanpään hukkalämpövoimalle Vuoden Energianerokas 2021 -tunnustuksen.

Granfors on tunnustuksesta innoissaan. Hän on auttanut hukkalämpövoimalan käyttöönotossa; viime aikoina häntä ovat työllistäneet erityisesti datavoimala- ja hiekka-akkuasiat.

26-vuotias, Satakunnan AMK:sta valmistunut energia- ja ympäristötekniikan insinööri on tyytyväinen niin alan kuin työpaikkansakin valintaan.

– Olen ollut Vatajankoskella töissä 3,5 vuotta. Tänäkin aika täällä on tapahtunut valtavasti asioita. Koko energia-ala on murroksessa. Työ on mielenkiintoista ja erittäin merkityksellistä, Aleksi Granfors miettii.