Kemi on merkittävä osa suomalaisen puunjalostusteollisuuden historiaa. Kemi Oy perustettiin jo 1800-luvun loppupuolella. Myös Veitsiluoto Oy:n juuret ovat vahvasti yhtiön nimeä kantavan, kaupungin edustalla olevan saaren maaperässä.

Yhtiöiden nimet ovat matkan varrella jääneet metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja yritysfuusioiden jalkoihin, mutta sahat, sellukattilat ja paperikoneet ovat pyörineet näihin päiviin saakka kaupungissa.

Viime vuonna Kemiin osui yksi kaupungin historian pahimmista takaiskuista, kun Stora Enso ilmoitti sammuttavansa viimeisenkin paperikoneen Veitsiluodossa. Työpaikkoja katosi sen siliän tien kuutisen sataa.

Huonojen uutisten vastapainoksi alkoi Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan rakentaminen. Se piristää jo rakennusvaiheessa kaupungin elämää kummasti.

Investointi on maan metsäteollisuuden suurin, arvoltaan noin 1,6 miljardia euroa. Käynnistyessään itse tehdas työllistää 250 alueen ihmistä. Koko arvoketjuun syntyvien uusien työpaikojen määräksi arvioidaan noin 1 500.

Paluu kotiin

Samaan saumaan osui kaupunginjohtajan vaihdos. Kemi-yhtiöiden kasvatti, nuorena miehenä 13 vuoden aikana yhtiössä töitä tehnyt Matti Ruotsalainen palasi entisen kotikaupunkinsa vetäjäksi 1990-luvun alussa alkaneelta etelän kiertueeltaan.

Presidentti Urho Kekkosen hotellina tunnetun Merihovin ravintolasalissa juttelee tilanteen ja itsensä kanssa sinut oleva, kokenut virkamies. Edellisistä työpaikoista vaatteisiin on tarttunut kokemusta muutosprosessien vetämisestä ja talouden sopeuttamisesta.

– Se, mitä meidän pitää tehdä, on kasvaa itsemme kokoiseksi. Esimerkiksi väen väheneminen on otettava huomioon siinä, mitä teemme, hän sanoo.

Ruotsalainen ei ole tullut Kemiin etukäteen lyötynä, vaikka ulkopuolisen silmin rakennemuutoksesta kärsivän kaupungin vetäminen vaikuttaa perin raskaalta kivireeltä.

– Kaupungilla on vahva teollinen historia, täällä on helppo toimia. Kun siihen yhdistetään oma motivaatio, paikallistuntemus ja ajan tarjoamat mahdollisuudet, miksi emme voisi menestyä, hän kysyy.

Puulla ja päällä eteenpäin

Ruotsalaisen mukaan Suomessa on aina riittänyt puuta ja päätä, joilla kansakunta on porskuttanut eteenpäin.

Ruotsalainen vannoo kiertotalouden, uusien energiamuotojen ja kuluttajien tietoisuuden kehittymisen nimeen. Jätteiden kierrätyksestä on siirrytty materiaalien kierrätykseen, energiamuotona vety tekee tuloaan. Kuluttajat kysyvät yhä hanakammin, miten arkikulutustavarat on tuotettu.

– Kemissä on oltu kiertotalouteen ja ympäristöön liittyvien asioiden päällä jo yli kymmenen vuotta, kaupunginjohtaja sanoo.

Veitsiluotokaan ei ole menetetty tapaus. Ruotsalainen uskoo, että saaresta kuoriutuu vielä merkittävä teollisuuskeskittymä.

– Aluetta on markkinoitu, ja kiinnostusta sekä kysyntää on ollut. Alueen tulevaisuus näyttää rakentuvan erilaiselta pohjalta kuin esimerkiksi Kajaanissa tapahtui.

Yhdessä vahvempia

Meri-Lapin kehittämiskeskusta seutupäällikkönä on vetänyt Sari Moisanen keväästä 2020. Kehittämiskeskus on kuuden suomalaiskunnan ja Haaparannan yhteistyöelin, jonka tavoitteena on edistää yli 60 000 asukkaan alueen elinkeinoelämää ja edunvalvontaa vapaaehtoiselta pohjalta.

– Etsimme keinoja olla yhdessä vahvempia, hän kiteyttää kehittämiskeskuksen toiminta-ajatuksen.

Moisasen mukaan Kemin ja Tornion ympärillä on vahvaa ja monipuolista teollista osaamista, joka näkyy myös tilastoissa: Meri-Lapin alueella tehdään noin kahdeksan prosenttia Suomen viennin arvosta.

Hyvää ja huonoa

Moisanen lähtee paikallisoppaaksi kaupunkikierrokselle. Kemistä ei äkkiseltään välity nuutuneen, henkitoreissaan olevan vanhan teollisuuskaupungin kuva: kaupungissa rakennetaan myös uutta.

– Juuri nyt olemme sekä kielteisen että myönteisen rakennemuutoksen kaupunki. Olemme edelleen isojen murrosten edessä. Onneksi olemme valmistautuneet tulevaan ja osanneet tehdä oikeita ratkaisuja jo ennakkoon, Kemin kaupunginvaltuustossa 12 vuotta ollut Moisanen sanoo.

Kaupunginjohtajan tavoin Moi- sanen puhuu paljon bio- ja kierto- taloudesta sekä niiden tuomista mahdollisuuksista.

– Kemin tulevaisuus on vihreä. Savupiippujen alta kasvaa uusi, hiilineutraali tulevaisuus, Moisanen sanoo.

Töitä löytyy tekijälle

Meri-Lappi on luonnostaan iso, valtakunnan rajat ylittävä työssäkäyntialue. Keminmaalainen Sami Majuri työskentelee Master Data Managerina Outokumpu Oyj:llä. Ennen Torniota hän oli Kemissä Botnia Mill Servicen palveluksessa.

– Täällä on helppo asua ja elää. Vaikka ei ihan pohjoisessa ollakaan, täällä on tilaa, luonto ja meri lähellä. Täällä ovat talo, tavarat, perhe ja harrastukset, hän perustelee viihtymistään Meri-Lapissa.

Majurin mukaan alue tarjoaa rakennemuutosten keskelläkin töitä tekijöille.

– Täällä on käytännönläheistä porukkaa, kyliltä löytyy monenlaista seppää. Töitä on, mutta asenne pitää olla kunnossa. Ja välillä voi joutua tinkimään siitä, mitä aiemmin teki ja tienasi, Majuri sanoo.