Työmarkkinakierros on toki vielä kesken, mutta joitain huomioita siitä voi jo tehdä. Teknologiateollisuudessa tapahtui poikkeuksellinen tilanne, kun ylempien toimihenkilöiden ja Tietoala ry:n jäsenten työehdoista sovittiin ennen muita henkilöstöryhmiä.

Teknologiateollisuuden neuvottelut venyivät yli vuodenvaihteen. Työnantajan viesti oli kalkkiviivoille asti, etteivät insinöörit ja muut tekniikan alan ammattilaiset saa lainkaan yleiskorotusta. Pitkällisen väännön jälkeen sovimme palkkaratkaisusta, jossa kokonaiskorotus oli 1,8 prosenttia, josta yleiskorotusta 0,9 prosenttia.

Työnantajapuoli ei päänavaajaa kunnioittanut tai palkinnut. Kaksi päivää myöhemmin Teollisuusliitto sai 2 prosentin kokonaiskorotuksen 1,5 pro- sentin yleiskorotuksella. Ammattiliitto Pron sopimuksiin tuli 1,9 prosentin korotus samalla 1,5 prosentin yleiskorotuksella.

Työnantaja siis palkitsi lakolla uhanneet liitot maksamalla heille enemmän. Työnantajaliitossa ei siis edelleenkään ole aitoja neuvotteluhaluja, vaan näyttää siltä, että he haluavat meidän uhkaavan heitä. Tämä on hyvä muistaa tulevana syksynä.

Kaikissa sopimuksissamme on mahdollisuus yrityskohtaisesti tehdä neuvottelutuloksesta poikkeava palkkaratkaisu. Yrityksistä saamiemme ensimmäisten tietojen mukaan ainakaan isot yritykset eivät halua sopia paikallisesti muuta, vaan ilmoittavat suoraan menevänsä niin sanottuun perälautaratkaisuun. Tämä tarkoittaa kaikille maksettavaa 0,9 pro- sentin yleiskorotusta ja työnantajan itse jakamaa 0,9 prosentin erää. Tämä osoittaa, kuinka suurta intoa yrityksissä on hyödyntää joidenkin paljon kaipaamaa paikallista sopimista.

Lisää vettä myllyyn saimme, kun muiden alojen neuvotteluissa työnantajaliitot kertoivat, että teknologiateollisuuden sopimusten kautta maahan on syntynyt niin sanottu henkilöstöryhmäkohtainen päänavaus. Työantajille tämä tarkoittaa, että alasta riippumatta ylemmille toimihenkilöille ei makseta yli 1,8 prosentin kokonaispalkankorotuksia, vaikka muiden henkilöstöryhmien korotukset olisivat isommat. Työnantajan halveksunta meitä kohtaa siis laajenee edelleen.

Tämä osoittaa, minkälaisen arvon ja arvostuksen työnantaja antaa ylemmille toimihenkilöille ja asiantuntijoille. Työnantaja perustelee pienempiä korotuksia sillä, että niilläkin ylemmät saavat euroissa enemmän. Jokainen voi miettiä, mitä se tarkoittaa jäsenkunnan ostovoimalle ja valtion verotuloille.

Maassamme myös ihmetellään jatkuvasti heikkoa tuottavuutta ja sitä, ettei Suomi houkuttele riittävästi ulkomaisia sijoituksia. Kysynkin, voiko yksi merkittävä tekijä olla, että Suomessa insinöörien palkat ovat niin alhaiset, että maailman silmissä Suomessa ei voi olla uskottavaa insinööriosaamista. Halvalla ei voi saada hyvää -ajattelu on nykyään aika yleistä.

Toki on yrityksiä, jotka hoitavat jäsenkunnan palkkauksen ja muut asiat hyvin. Valitettavasti näyttää siltä, että palkkauksen osalta ne ovat poikkeus, eivät sääntö.