opiskelijat

Santeri Korvenpään valmistamat kitarat ovat käsityötaidon mestarinäytteitä.
Santeri Korvenpään valmistamat kitarat ovat käsityötaidon mestarinäytteitä.

Mies ja kitara

Varsinkin akustiset kitarat näyttävät hyvin yksinkertaisilta tehdä. Todellisuudessa niiden tekemiseen kuuluu jopa kymmeniä erilaisia työvaiheita ennen kuin soitin on valmis.

Tampereen Hyhkyssä Santeri Korvenpää rakentaa harrastuksenaan sähköisiä ja akustisia kitaroita. Ennen insinööriopintoja Korvenpää kävi Ikaalisten soitinrakentaja- artesaanikoulun.

Työharjoitteluissa Korvenpää oppi säätämään, huoltamaan ja korjaamaan instrumentteja, mistä on ollut hyötyä omien soittimien rakentamisessa.

Kitaraan tarvittavaa materiaalia saa puutukuista. Yleisimmät puulajit ovat leppä, mahonki, vaahtera, ruusupuu ja ebenpuu. Ostetut puut sahataan sopivan kokoisiksi aihioiksi ja annetaan olla seuraavaan talveen.

Paras aika rakentaa on Suomen talvi, jolloin työtilan kosteutta voi säätää paremmin kuin kuumana kosteana kesänä.

Aloittelijalle helpoin tapa rakentaa kitara on ostaa valmis paketti, joka käytännössä sisältää kaiken tarvittavan.

– Jos haluaa työstää itse puuta ja tuntea puun hajun, kannattaa suunnata paikallisen kansalaisopiston kurssille, Korvenpää vinkkaa.

Akustisen rakentaminen on vaativaaa

Sähkökitaran tekeminen on aloittelijalle helpompi kuin akustisen kitaran. Akustisen rakentamiseen kuuluu kymmeniä eri vaiheita, joita ei tarvitse huomioida sähköisissä kitaroissa.

– Rakentaminen aloitetaan aihioinnilla. Saumataan kansi ja jyrsitään rosetelle kolo, johon rosette upotetaan ja ohennetaan sopivaan paksuuteen, Korvenpää kertoo.

– Kansi ja pohja rimoitetaan ja laitetaan koppa kasaan. Seuraavaksi tehdään kaulaliitokset sekä muotoillaan kaula ja otelaudan radius, hän luettelee työvaiheita.

Lopuksi pinta hiotaan moneen kertaan epätasaisuuksien poistamiseksi ja käsitellään lakalla.

Hoppu ei ole hyvästä

Akustisen kitaran rakentamiseen menee aikaa noin puolisen vuotta; sähköinen valmistuu muutamassa kuukaudessa. Aikaa on varattava vähintään 40 työtuntia. – Itse rakennan kitaroita piensarjatyönä. Silti jokainen kappale on uniikki, Korvenpää kertoo.

Alusta asti käsintehty kitara voi maksaa tuhansia euroja. Jos teettää soitinrakentajalla kitaran, voi osallistua itse prosessiin mukaan, jolloin saa toiveidensa mukaisen soittimen.

Niin valmistuksen kuin säilytyksen aikana on tärkeää huolehtia kosteus- ja lämpötasapainosta. Esimerkiksi liian kuivassa ilmassa varsinkin akustiset kitarat voivat haljeta kannesta tai sivusta. Jos kuitenkin jotain tapahtuu, se pitää viedä mahdollisimman nopeasti korjaajalle. Korvenpään neuvo kuuluu: kun itsellä on hyvä olla, myös kitaralla on hyvä olla.

Viime kesänä kolme neljästä insinööri- opiskelijasta oli kesätöissä.

Syksyn opiskelijakyselyn tuloksia

Koronapandemia näkyi viime kesänä insinööriopiskelijoiden pääsyssä kesätöihin: kesätöissä oli noin kolme neljästä opiskelijasta. Kesätöitä tehtiin pääosin lähityössä.

Kesätyössä olleiden kaikkien insinööriopiskelijoiden mediaanipalkka oli 2 200 euroa kuukaudessa ja keskiarvo 2 349 euroa kuukaudessa. Eri aloista selvästi korkein keskipalkka oli metsäteollisuudessa, jossa mediaani oli 2 645 euroa kuukaudessa. Yksityisellä sektorilla työskenteli 89 prosenttia; yleisimmin teknologiateollisuudessa tai rakennusliikkeessä.

Korona-aika on ollut monelle opiskelijalle kuormittava. Poikkeustilanne on aiheuttanut lisäkuormitusta tai stressiä lähes puolelle opiskelijoista, ja noin puolet heistä on tarvinnut apua tilanteeseensa. Kuormitusta ovat tuoneet etäopiskelun aiheuttamat hankaluudet, esimerkiksi motivaatiovaikeudet tai vaikeus saada apua opiskeluun.

Moni koki myös vaatimusten ja tehtävien määrän lisääntyneen. Yksinäisyys näkyi joissakin avoimissa vastauksissa. Etäopiskelu ei ollut yksinomaan kielteistä, vaan siinä oli myös hyviä puolia. Esimerkkeinä mainittiin joustavuus sekä opiskelun ja muun elämän kuten perheen tai työn parempi yhteensovittaminen.

Tiedot perustuvat Insinööriliiton opiskelijakyselyyn, joka toteutettiin syksyllä 2021. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 3 348 insinööriopiskelijaa.

Lue lisää: insinoori-lehti.fi, ilry.fi/tutkittuatietoa

Insinöörisormus ja rintamerkki ovat ammattikunnan näyttäviä tunnuksia, jotka kertovat ammattikunniasta ja perinteestä. Sormusta saa käyttää heti, kun on valmistunut insinööriksi. Kevään sesonkitilausaika kestää 15. maaliskuuta; tänä aikana sormus ja riipus ovat tavallista edullisempia.

Lue lisää: www.ilry.fi/sormus

IOL:n viestintä-

kanavat

Facebook Insinööriopiskelijaliitto IOL ry

Twitter IOLry

Instagram @insinooriopiskelijaliitto

kotisivu www.iol.fi

IOL:n ÄÄNI

Nicole Ojala, puheenjohtaja, InsinööriopiskelijaliittoNicole Ojala, puheenjohtaja, Insinööriopiskelijaliitto

Koulutus­politiikasta uupuu suhteellisuus

Koulutuspoliittiset kysymykset ovat tänä vuonna vahvasti tapetilla, kun ensi vuoden eduskuntavaalit lähestyvät, ja puolueiden linjoja vedetään.

Esiin nousevia kysymyksiä lienevät muun muassa, vastaako kysyntä tarjontaa työmarkkinoilla tai vastaako koulutuksen taso työmarkkinoiden vaatimaa tasoa. Entä kokevatko vastavalmistuneet olevansa valmiita työelämään vai jääkö oppiminen työelämään jopa työnantajan vastuulle.

Insinööriliiton vuonna 2020 tekemässä sijoittumistutkimuksessa tyytyväisyys insinöörikoulutukseen vastavalmistuneilla sen hetkisen työkokemuksen perusteella oli hieman nousussa.

Mikäli koulutuspaikkojen määrää järjestelmällisesti kasvatetaan, mahtaakohan tilanne pysyä myönteisenä. Määrän kasvamisen myötä opetuksen laatu laskee, jos insinöörikoulutuksen rahoitusmalli ei muutu samassa suhteessa. Liian suuri osa opiskelijoista keskeyttää opintonsa tai ei valmistu. Lopputuloksena on hieman enemmän insinöörejä, joiden osaaminen on heikompaa.

Aloituspaikkoja on perusteltua nostaa niillä aloilla, joilla osaajapulaa oikeasti on. Täytyy erottaa, johtuuko tilanne välillisistä tekijöistä vai onko pula todellinen. Opiskelijamäärien nousun tulos kuitenkin näkyy viiveellä, eli 4–5 vuoden kuluttua opiskelijoiden valmistuttua.

Tehokkaampaa on panostaa koulutuksen laatuun, pienentää ryhmäkokoja realististen tarpeiden mukaisiksi ja tarjota opiskelijoille tukea sekä tukiopetusta opintoihin. Edellä mainittu voi puolestaan vähentää opintojen keskeyttämisen määrää ja nostaa yksittäisen opiskelijan osaamista.

Opintonsa keskeyttää noin joka neljäs insinööriopiskelija, joista yli 40 prosenttia kokee insinööriopinnot vähintään jokseenkin liian haastaviksi. LUMA-aineiden heikentynyt osaaminen peruskoulussa vaikuttaa osaltaan. Ei ole tarkoituksenmukaista, että aloituspaikkojen lisääntymisen seurauksena opintonsa loppuun asti suorittavan insinöörin koulutuksen laatu laskee.