Ikääntyneet naiset yhteiskunnan kehittämiseen

Yli 70-vuotiaita naisia on Suomessa yli puoli miljoonaa. Julkisessa keskustelussa puhutaan harvoin ikääntyneiden naisten näkemyksistä ja asemasta Suomessa.

TEKSTI: Kirsi Tamminen

Tuoreessa selvityksessä tarkastellaan ikääntyneiden naisten elämisen taitoa, kokemuksia asemastaan yhteiskunnassa sekä sitä, miten naisten elinaikainen viisaus siirtyy sukupolvelta toiselle. Selvitys perustuu yli 70-vuotiaiden naisten haastatteluihin.

Raportin on tehnyt tutkimusprofessori Marja Holmila (emerita), ja sen julkaisi tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Työtä ovat tukeneet E2 Tutkimuksen lisäksi eri eläkejärjestöt.

Rooli suvuissa, muttei yhteiskunnassa

Suurella osalla haastatelluista on merkittävä rooli suvussaan. He auttavat läheisiään ja usein hoitavat puolisoitaan ja lapsenlapsiaan. Ikääntyneet siirtävät yhteistä perintöä ja kulttuuria nuoremmille sekä tiedostavat sen tärkeyden.

Läheiset arvostavat sekä heidän hoivavastuutaan että elämänkokemustaan ja tietämystään vanhoista asioista. Ikääntyneet naiset kokevat kuitenkin, että heidän panoksensa jää yhteiskunnan tasolla huomaamatta ja tunnustamatta.

Monet naisista arvioivat, etteivät tule enää nähdyiksi ja kuulluiksi, vaikka ovat aiemmin toimineet merkittävässä työroolissa tai yhteiskunnallisessa asemassa. Useat tunsivat, ettei iän tuomaa kokemusta ja kyvykkyyttä huomata.

Hiljainen tieto hyödyksi nuoremmille

Ikänaiset kokevat, että heillä olisi annettavaa eläk- keelläkin. Työelämän sukupolvisiirtymissä on kehitettävää.

– Työelämä jotenkin sylkee vanhan työntekijän syrjään sieltä. Ei osata ajatella sitä, se jää hiljaiseksi tiedoksi, et ne osaa paljon semmoista, mitä nuoret ei edes tiedä olevankaan ja millä tuotetaan ihan äärettömästi sitä tulosta, kuvailee yksi haastateltava tuntojaan.

Ikääntyneiden kokemuksia voitaisiin hyödyntää enemmän myös esimerkiksi asuinalueiden ja -ympäristöjen suunnittelussa sekä digitalisaatiossa. Ikääntyneet ovat yhä suurempi käyttäjäryhmä etäpalveluissa, ja erityisesti ikääntyneillä naisilla on keskeinen rooli paljon palveluja tarvitsevien elämässä.

Palvelujen kehittämisessä ei hyödynnetä riittävästi asiantuntemusta, jota he saavat omaishoitajina ja auttaessaan vertaisiaan.

Kohtaamisia nuorten kanssa

Haastattelujen perusteella Suomessa on niukasti perheiden ja sukujen ulkopuolisia tilanteita, joissa eri sukupolvet kohtaavat. Ikääntyneistä naisista suurin osa kokee, että vuorovaikutus nuorempien kanssa on vähäistä eikä siihen ole riittävästi käytännön mahdollisuuksia.

– Meille naisille tulee kuilu ikäpolvien välille. Jää pitäisi murtaa, että siihen tulisi ystäväksi taikka kysyttäisi mielipidettä, eräs haastateltava sanoo.

Ikääntyneillä naisilla on omakohtainen kokemus tasa-arvon etenemisestä Suomessa. He kertoivat myös, millaista vähättelyä ja syrjintää he ovat kokeneet järjestötoiminnassa, politiikassa ja työelämässä.

– Aikaisemmin ihan kysyttiin, että onko aikeissa hankkia lapsia, koska saattaa niistä syistä tulla poissaoloja. Nythän ei enää kysytä. Sitten taas sieltä häntäpäästä vanha nainen on kelpaamaton. Naisten kohdalla on loppujen lopuksi vähän hyviä, kysyttyjä työvuosia, sanoo yksi haastatelluista.

Myös seksuaalinen häirintä oli monelle tuttua. Vaikka #metoo-kampanja on uusi, ilmiö sen takana on vanha. Haastatteluissa eräs nainen kuvasi kokemiaan tilanteita seuraavasti:

– Kahvi- tai ruokatauolla kävin miesten luona, jos minulla oli asiaa, ei silloin puhelimia ollut. Seinät olivat täynnä pornokuvia, ja he vitsailivat kaksimielisiä. Se on esimiesaseman väärää vallankäyttöä.

Haastateltavissa oli maan eri osissa syntyneitä, varakkaissa ja vaatimattomissa oloissa kasvaneita, eri ammattialoilla työskennelleitä sekä maalla ja kaupungissa asuneita.

Pauli Henriksson on kuollut

Insinööriliiton kunniajäsen, radiotekniikan insinööri Pauli Henriksson kuoli 4. tammikuuta 2022. Helsingissä syntynyt ja koulunsa käynyt Henriksson oli kuolleessaan 90-vuotias.

Insinöörien yleissitovia työehtosopimuksia tavoitteleva järjestötoiminta käynnistyi 24.1.1972, jolloin perustettiin Yksityistoimialojen Insinöörit ry. Perustajia olivat Yleisradion Insinöörit, Finnairin Insinöörit ja Tampereen Insinööriyhdistys. Henriksson oli YIL:n perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja.

Työehtosopimuksiin tähtäävä toiminta oli uutta. Varsin nopeasti ymmärrettiin, että johdon ja toimihenkilöiden välissä on uusi kasvava henkilöstöryhmä, ylemmät toimihenkilöt. Ryhmälle ja sen edunvalvonnalle tarvittiin työmarkkinakentässä oma paikkansa.

Henrikssonilla oli keskeinen rooli ylempien toimihenkilöiden edunvalvonnan käynnistämisessä. Kitkatta ja ilman ongelmia se ei sujunut. YIL liittyi keskusjärjestö STTK:hon ja erosi siitä noin vuoden kuluttua. Asia ei ollut helppo myöskään Insinööriliiton sisällä. Sanoja vaihdettiin, joskus jopa voimasanoja.

YIL:n toiminnan käynnistyminen aktivoi Insinööriliiton, KAL:n (nykyisin Tekniikan akateemiset TEK) ja Ekonomiliiton perustamaan yksityissektorin neuvottelujärjestön, nykyisen Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n.

Keskusjärjestöksi valikoitui Akava, kuitenkin niin, että sopimustoiminta tuli yksinomaan YTN:n hoidettavaksi. Ylempien toimihenkilöiden asema virallistui omaksi henkilöstöryhmäksi yt-laissa vuonna 1979.

Henriksson oli YIL:n puheenjohtaja vuoteen 1980 asti. Hän toimi Insinööriliiton hallituksessa sekä jäsenenä että varapuheenjohtajana, YTN:n hallituksessa, sen puheenjohtajana sekä Akavan hallituksessa. Henriksson kuuluu niiden pioneerien joukkoon, jotka kehittivät pyyteettömästi ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa luottamusmiehinä oman insinööripäivätyönsä ohessa.

Pauli Henrikssonin työura alkoi maailman merillä radiosähköttäjänä. Radiotekniikan insinöörinä hän toimi pitkään Yleisradiossa eläkkeelle jäämiseensä saakka. Järjestöllisistä ansioistaan Henriksson palkittiin muun muassa YIL:n kunniapuheenjohtajuudella, Insinööriliiton kunniajäsenyydellä ja kultaisella ansiomerkillä.

Teksti: Pekka Laakso, Insinööriliiton kunniapuheenjohtaja, Yksityistoimialojen Insinöörien entinen puheenjohtaja