BITTIKATTAUS
Kerro liitolle omasta tilanteestasi vuosittain
Insinööriliiton työmarkkinatutkimus toteutetaan joka syksy. Sen tärkein tavoite on kerätä insinöörien ja muiden tekniikan alan ammattilaisten palkkatietoja.
Palkkatiedot ovat tärkeitä jäsenille, kun he hakevat työpaikkaa tai valmistautuvat palkankorotusneuvotteluihin; tarpeeksi hyvillä taustatiedoilla varustettuja palkkatietoja ei ole mahdollista saada mitään muuta kautta.
Vastaamalla työmarkkinatutkimukseen voi paitsi auttaa itseään saamaan oman alansa tuoreet palkkatilastot sekä pitää myös huolta muiden ja koko alan palkkakehityksestä. Tiedosta saa neuvotteluvoimaa.
Liitto saa työmarkkinatutkimuksen avulla myös muuta tietoa jäsenkunnasta, esimerkiksi sen rakenteesta ja sijoittumisesta työmarkkinoille sekä työsuhteeseen liittyviä tietoja.
Tavoitteena on kerätä luotettavaa ja ajantasaista tietoa, jota käytetään niin Insinööriliiton edunvalvonnan kuin yhteiskunnallisen vaikuttamisenkin tukena. Käyttöä on monessa muussakin yhteydessä, esimerkiksi Insinööri-lehden bittikattaus-palstalla ilmestyvien faktojen taustatietona.
Faktat ovat tämän jutun alla.
20%
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan viidennes insinööreistä työskentelee isoissa yli 3 000 henkeä työllistävissä yrityksissä.
Työpaikan vaihtaminen kannattaa
Työpaikan vaihtaminen kannattaa monelle alle nelikymppiselle, jos työntekijä haluaa parempaa palkkaa.
Eläketurvakeskuksen (ETK) uuden kuusi vuosikymmentä kattavan rekisteritutkimuksen mukaan miesten palkat ovat nousseet työpaikan vaihtamisen jälkeen keskimäärin 3,4 prosenttia ja naisten 3 prosenttia.
– Työurien katkokset ja muutokset tuovat työntekijöille myös hyötyjä, ETK:n erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff sanoo.
Eniten työpaikan vaihtamisesta hyötyvät korkeasti koulutetut miehet. Heillä palkka voi nousta kymmenenkin prosenttia. Naiset ovat kirineet miesten edelle työpaikkavaihdosten määrässä.
Luvut pitävät sisällään palkkakehityksen vuosilta 1963–2019. Työpaikan vaihtamisen hyödyt ovat tutkimuksen mukaan eri ikäluokille samat: työpaikan vaihtaminen kannattaa työntekijälle muutaman kerran työuran aikana, myös työeläkkeen kannalta.
– Hyöty tulee tavallaan tuplana, sillä palkannousun myötä nousee myös työntekijän ansioista kertyvä eläke. Työpaikan vaihtaminen ennen 40 ikävuotta on merkityksellistä tulevalle eläkkeelle, Riekhoff kertoo.
kuva: Shutterstock
Maitotila alkaa tuottaa nesteytettyä biokaasua
Meijeriyhtiö Arla sekä energia-alan yhtiöt One1 ja SEO valmistelevat nesteytetyn biokaasun tuotantoa Tikan maatilalla Kurikassa.
Tarkoitus on, että maitoauto tankkaa polttoaineena käyttämänsä nesteytetyn biometaanin samalla, kun se noutaa maidon tilalta. Kerrallaan biometaania tankataan noin 500 kiloa, jolla maitoauto ajaa yli tuhat kilometriä.
Tilalle rakennettavaan biokaasureaktoriin syötetään kaikki tilan lannat eli 16 000 kuutiota lietelantaa ja 4 000 kuutiota kuivalantaa. Biokaasun tuotantoon käytetään myös pelloilta tulevaa olkea ja nurmea.
Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan biokaasua noin terawattitunnin verran, joka vastaa sataa miljoonaa diesel- litraa. Tästä maataloussyötteiden osuus on 5–10 prosenttia. Biokaasun syötepotentiaali maatiloilla on Suomessa arviolta 15 terawattituntia vuodessa.
Raakakaasun tuottaja on Tikan maatilan yhteydessä toimiva Biomuu-yhtiö. One1 jalostaa sen nesteytetyksi biokaasuksi, ja SEO toimittaa tankkausaseman.
Bioreaktorin ja tankkausaseman rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Ensimmäinen nesteytetyn biokaasun tankkaus ajoittuu kesään 2023.
Investointi vähentää Tikan maatilan hiilipäästöjä vuodessa noin 700 000 hiilidioksidikilolla. Tämä on reilu neljännes tilan päästöistä.
kuva: Arla
#insinooriliitto
Taloustoimittaja Anni Lassila Helsingin Sanomissa UPM:n kilpailijat valitsivat tien, jossa sopimusta kehitetään sopimuskierros kerrallaan. Ne eivät nähneet tarvetta ryhtyä avoimeen sotaan työntekijöitään vastaan, vaan katsoivat, että paras tulos saavutetaan yhdessä.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas Iltalehdessä Näistä ehdoista on sovittu siellä, missä käytännön työntekijöitä ei näy. Lopputuloksena työsuhteiden sopimisesta tulee jäykkä prosessi, jossa on vaikea ottaa liiketoiminnan paikallisia olosuhteita huomioon.
Päivitetty julkaisu työyhteisöihin
Työturvallisuuskeskuksen palveluryhmä on päivittänyt Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla -julkaisun, jonka tarkoituksena on tukea työpaikkoja epäasiallisen kohtelun ehkäisyssä ja käsittelyssä sekä näihin liittyvien toimintamallien ja -ohjeiden laatimisessa. Julkaisu pohjautuu lainsäädännön ohella hyviin käytäntöihin.
Julkaisussa määritellään keskeiset käsitteet ja kuvataan ammatillisen työkäyttäytymisen periaatteita. Lisäksi annetaan toimintaohjeita epäasiallisen kohtelun varalle ja käsitellään erityisesti työnantajan toimintaa epäasiallisen kohtelun selvittämisessä ja poistamisessa.
Loppuosassa kerrotaan työsuojeluviranomaisen toiminnasta epäasiallisen kohtelun valvonnassa.
Julkaisussa on mukana esimerkkejä tilanteista, joita voidaan pitää epäasiallisena kohteluna ja jotka eivät sitä ole. Näin julkaisu toimii tukena, kun työntekijä tai esihenkilö arvioivat, täyttääkö havaittu kielteinen toiminta epäasiallisen kohtelun tunnusmerkit.
Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla -julkaisu on suunnattu työpaikkojen johdolle, esihenkilöille, henkilöstöasioita hoitaville, työsuojelun yhteistoimintahenkilöille, luottamusmiehille ja työntekijöille sekä työterveyshuollon ja oppilaitosten käyttöön. Se on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
■ Lue lisää: ttk.fi
Insinöörisäätiön stipendit viime vuodelta
Insinöörisäätiön hallitus myönsi loppuvuoden kokouksessaan 11 kappaletta 500 euron stipendejä vuodelle 2021. Suuri osa stipendeistä myönnettiin suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon kulujen peittämiseen.
Muitakin perusteita oli. Esimerkiksi yksi hakijoista oli suorittanut henkilö- ja yritysarviointi SETI sähköpätevyys 1 -todistuksen, ja toinen heistä ammatillisen opettajankoulutuksen. Kummallekin myönnettiin koulutuksista aiheutuneisiin kulujen kattamiseen stipendi.
Stipendin saivat Jani Auer Lounais-Suomen Insinöörien jäsenyhdistys TUIKEsta, Mari Vesterinen Keski- Suomen Insinööreistä, Jouni Kakkuri Oulun Insinööreistä, Minna Kukkonen Kuopion Insinööreistä, Lauri Puttonen Lappeenrannan Insinööreistä, Jari Hokka Helsingin Insinööreistä, Jenni Tyynelä Tampereen Insinööreistä, Tedros Ghebrebrhan Helsingin Insinööreistä, Kari Toivonen Ala-Kymen Insinööreistä, Markus Moisio Kokkolan Seudun Insinööreistä sekä Olli Jokisalo Pohjois-Kymen Insinööreistä.
Yhteensä hakemuksia tuli 18 kappaletta.
Tommin PALSTA
Liiton neuvottelemat edut täydentävät jäsenten hyötyä
Liiton perustehtävä on edunvalvonta. Edunvalvonnassa pidetään koulutuspoliittisen vaikuttamisen kautta huoli siitä, että insinööritutkinto on korkeatasoinen ja sen suorittaneet ovat haluttuja työelämässä.
Elinkeinopoliittisella vaikuttamisella tavoitellaan sitä, että maahan saadaan investointeja ja kotimaiset tki-menot kasvavat. Näin insinööreille ja muille tekniikan alan asiantuntijoille sekä esihenkilöille riittää työtä. Kolmantena edunvalvonnan kärkenä on työ- ja virkaehtoneuvottelut, joilla tahdotaan turvata hyvät työehdot ja ansiotaso.
Työmarkkinatoiminta onkin koko jäsenkuntaa katsoen merkittävin palkkaa nostava yksittäinen asia. Vasta julkaistun palkkatilaston perusteella suurempia kertakorotuksia saa työtehtävää ja -paikkaa vaihtamalla ja uran alkuvaiheessa myös meriittikorotuksin. Kuitenkin tes- ja ves-neuvotteluiden kautta merkittävä enemmistö jäsenistä saa vuosittain hieman yli prosentin palkankorotuksen, jolla ostovoima pyritään pitämään elinkustannusten tasolla.
Kovan edunvalvonnallisen ytimen lisäksi liitto tuottaa paljon rahanarvoista lisäarvoa jäsenille. Olin äskettäin puhumassa Insinööriopiskelijaliiton toimijoille, ja evästin heitä tarkistamaan sopivassa vaiheessa, olisiko Danske Bankin pankkieduista ja Turvan vakuutus- eduista hyötyä nykyisessä elämäntilanteessa.
Siellä muistutin, että kun alkaa olla perhettä ja taloudellisia vastuita, myös Kalevan henkivakuutus voi olla paikallaan. Tällä kolmikolla voi saada helposti liiton jäsenmaksun ylittävän taloudellisen edun itselleen.
Omalta kohdalta jo Kalevan vakuutuksen alennus on reilusti suurempi kuin liiton jäsenmaksu. Samalla tietää, että perheen taloudellinen tilanne on turvattu, jos ikävin mahdollinen vaihtoehto tulee vastaan.
Kysy liiton kumppaneilta tarjousta. Kun tätä kautta on saanut liiton vuosittaisen jäsenmaksun kuitattua, on mukava perehtyä liiton koulutus- ja vapaa-ajan tarjontaan. Tälle keväälle onkin taas tiedossa paljon mukavaa ohjelmaa. Seuraa siis tapahtumakalenteria ja ota kaikki hyöty irti jäsenyydestä.
Tukea kuntien kävely- ja pyöräliikenteen parantamiseen
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt kunnille tarkoitetussa kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmassa avustusta yhteensä noin 24,4 miljoonaa euroa.
Hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta, sujuvuutta ja turvallisuutta kaupunkien ja kuntien katuverkoilla sekä vähennetään liikenteen päästöjä ympäri Suomen.
Vuoden 2021 avustusta myönnettiin yhteensä 63 haku- kriteerit täyttäneelle hankkeelle eri puolille Suomea. Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma on keskeinen toimi fossiilittoman liikenteen tiekartassa, jonka tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.
Investointiohjelman valtionavustushakua on toteutettu vuodesta 2018 lähtien. Avustuksia jaettiin jo neljättä kertaa.
– Kunnissa on selvästi sitouduttu kävelyn ja pyöräilyn pitkäjänteiseen edistämiseen, sanoo ylijohtaja Jarkko Saarimäki Traficomista.
Tukea saivat ensisijaisesti hankkeet, joilla lisätään kävely- ja pyöräilymatkojen määrää parantamalla arkikävelyn ja -pyöräliikenteen oloja sekä vaikutetaan vähentävästi liikenteen päästöihin.
Korkeakouluille uusia koulutusvastuita
Opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelun pohjalta koulutusvastuita esitetään laajennettavaksi kuudessa yliopistossa ja yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Seitsemän ammattikorkeakoulua saa lisää tekniikan koulutusvastuuta. Se määrittää, mitä tutkintoja korkeakoulussa voi suorittaa.
Korkeakouluissa uudet koulutusvastuut tarkoittavat osaamispohjan laajentumista, pitkäjänteistä sitoutumista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen valituilla aloilla sekä avautuvia yhteistyömahdollisuuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusien koulutusvastuiden mukaisten koulutusten on tarkoitus alkaa ensi vuoden aikana.
Korkeakoulutuksen laajentaminen merkitsee koulutusvastuiden lisäämisen ohella myös aloituspaikkojen lisäämistä. Koulutus- ja osaamistason nostamiseksi on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa lisätty yhteensä noin 10 000 aloituspaikkaa vuosina 2020–2022.
Lisäksi ministeri Antti Kurvinen teki linjaukset noin 2 300 uudesta aloituspaikasta korkeakoulutukseen ympäri Suomea.
Julkistetut koulutusvastuiden muutokset eivät edellytä lakimuutoksia. Koulutusvastuut myönnetään muuttamalla valtioneuvoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusvastuita koskevia asetuksia sekä ammattikorkeakoulujen toimilupia.
Ystävät vaihtavat kuulumiset pikaviesteillä
Uusi korona-aalto rajoitti vuodenvaihteessa jälleen tapaamisia, mutta yhteydenpitoa ihmisten välillä se ei estänyt. Insinööri-lehti kysyi Insinööriliiton uutiskirjeessä, miten jäsenet pitävät yhteyttä ystäviin korona-aikana.
Pikaviestit, kuten Messenger tai Whatsapp, ovat suosituin tapa. Toiseksi suosituin on perinteinen puhelu.
Työelämässä yleistyneitä videopuheluita käyttää siviilissä yllättävän harva. Sähköposti ja perinteinen posti ovat jo harvinaista yhteydenpitoa.
Kyselyyn vastasi 299 liiton jäsentä.