Ulkomaiset yritykset kävivät viime vuonna ostoksilla Suomessa. Se ei ole poikkeuksellista, mutta etenkin ruotsalaisen Alfa-Lavalin yritys ostaa kotimainen Neles herätti keskustelua suomalaisen osaamisen myymisestä ulkomaille. Kauppa jäi yritykseksi, kun Valmet osti yrityksestä ison osan pitääkseen omistuksen kotimaassa.

Moni yrityskauppa toteutui vähemmällä huomiolla.

Kotimainen pääomasijoittaja MB-rahastot myi sahatavara-, laminaattipaperi- ja kartonkitehdas Kotkamillsin itävaltalaiselle kartonkivalmistajalle Mayr Melnhof Groupille. Kaupan myyntiarvo oli noin 425 miljoonaa euroa. Kotkamills investoi kaupan jälkeen 180 miljoonaa euroa paperikoneen muuttamiseen kartonkikoneeksi.

Intialainen Mahindra osti enemmistöosuuden leikkuupuimureita valmistavasta Sampo-Rosenlewista. Porilaisvalmistaja jatkaa erillisenä yrityksenä, mutta yhteistyötä lisätään mahdollisuuksien mukaan. Kaupan tarkoitus on kasvattaa konsernin maantieteellistä markkina-aluetta.

Outokummun kaupunki myi enemmistön Outokummun Energiasta brittiläiselle sijoitusyhtiölle Aberdeen Standard Investmentsille. Kaupunki paikkaa myynnillä taloudellista tilannettaan.

Jätit työllistävät paljon

Ulkomaisella omistuksella on usein paha kaiku. Vaikka voitot valuvat kansainvälisille omistajille, kotimaahan jää korkean osaamisen työpaikkoja ja veroja.

Noin yksi prosentti eli 4 400 kaikista Suomessa toimivista yrityksistä on ulkomaalaisomistuksessa. Niiden vaikutus on kuitenkin Business Finlandin mukaan paljon osuuttaan suurempi. Yritykset työllistävät lähes 266 000 henkilöä, mikä vastaa noin 18 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä. Ulkomaisia yrityksiä toimii erityisesti teollisuudessa.

Viime vuonna julkaistun Business Finlandin barometrin perusteella 44 prosenttia ulkomaisista yrityksistä aikoo lisätä henkilöstöä tänä vuonna. Vajaa kolmannes aikoo lisätä investointeja tutkimukseen ja kehitystyöhön.

Sen sijaan kotimaiset yritykset eivät kasva kovin rohkeasti. Työ- ja elin- keinoministeriössä päättää helmikuussa toimintansa työryhmä, joka pyrkii vahvistamaan kotimaista omistajuutta. Se ei tarkoita omistuksen lisäämistä vaan sitä, että omistaja lisäisi investointeja kotimaahan. Työryhmä ei suostunut kertomaan ennakolta kaavailemaansa keinovalikoimaa.

Infra vaihtaa omistajaa

Omistaja vetää helposti kotiinpäin. Julkisuudessa on ryvettynyt etenkin sähköverkkoyhtiö Caruna, joka takavuosina nosti monopoliasemansa turvin roimasti sähkönsiirtomaksuja. Yrityksen omistajat ovat pääosin ulkomaisia sijoitusyhtiöitä. Toinen kansallisen infrastruktuurin kannalta tärkeä yritys, langattomien viestintäverkkojen verkko-operaattori Digita on tehnyt 2000-luvun alkupuolelta asti voittoa veronmaksajien rahoilla.

Periaatteessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo yrityskauppoja. Viranomainen pyrkii estämään sen, ettei yritys pysty korottamaan hintoja tai heikentämään tuotteiden laatua tai valikoimaa.

Kansallisen turvallisuuden kannalta kriittiset kaupat vahvistetaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Vuosina 2018–2019 tarkasteltuja kauppoja oli poikkeuksellisen paljon, mutta korona- vuonna kauppojen määrä näytti kesällä jäävän pienemmäksi.

Suomalaisetkin ostavat

Myös kotimaiset yritykset ostavat muita. Viime vuonna suunnittelutoimisto Etteplan osti hollantilaisen Tegemanin, peliyhtiö Rovio tanskalaisen Darkfire Gamesin ja ohjelmistoyritys Unikie saksalaisen Promotivesin. Fortum sai viime vuonna päätökseen saksalaisen energiayhtiön Uniperin osake-enemmistön hankinnan.

Kotimarkkinoilla suunnitteluyhtiö Rejlers osti Delta-KN:n ja Vahanen Allianssin sekä ohjelmistotalo Visma Biitin ja Gofore Qentinelin.

Vuoden isoin fuusio oli ilmoitus kotimaisten Cargotecin ja Konecranesin yhdistymisestä. Kauppa on vielä pitkään kotimaisten ja Euroopan kilpailuviranomaisten harkinnassa ennen kuin se voi toteutua.

Ostaja yliarvioi usein hyödyn

Yrityskaupan syynä on usein joko kasvun vauhdittaminen tai kustannustehokkuuden hakeminen.

Yritykset pyrkivät kasvamaan joko orgaanisesti tai ostamalla toisen yrityksen liiketoiminnan. Ostaminen on näistä nopeampi vaihtoehto. Kaupan kautta ostaja saa usein uutta teknologiaa ja asiakaskuntaa, ja skaalaus- edut tekevät liiketoiminnasta entistä kannattavampaa.

Toinen peruste kaupoille on synergiaetujen hakeminen. Jos liiketoiminta ei enää kasva, sitä voi vielä tehostaa. Tämä tarkoittaa yleensä toimintojen vähentämistä, ja työntekijöitä vähennetään helposti muusta kuin isäntämaasta.

– Yleensä synergiaedut yliarvioidaan. Niitä ei saada samassa mittakaavassa kuin Excelissä laskettiin, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen.

Myyty yritys joutuu yleensä sopeutumaan ostajan kulttuuriin. Teknologian ja asiakkaiden hankkiminen onnistuu nopeasti, mutta toimintatapojen muutos vaatii useita vuosia ja johdon vaihtumista.

– Isoissa yrityksissä on jäykkä kulttuuri, ja sen kuuluukin olla. Muuten ne eivät pysyisi kasassa.

Kaupassa ostaja arvostaa kaupan kohdetta enemmän kuin sen myyjä. Se voi johtua esimerkiksi siitä, että vanha omistaja ei pysty kantamaan sitä riskiä, minkä kasvu ja kansainvälistyminen vaativat.

Uusi omistaja maksaa ostamastaan yrityksestä preemion eli lisäosuuden markkinahinnan päälle. Silloin se uskoo, että investointi kantaa hedelmää tulevaisuudessa.

– Jos yritys on valmis maksamaan preemion, sen kannattaa pitää ostamastaan osaamisesta huolta, jotta se saa investoinnista hyödyn irti. Eli ennemmin sen kannattaa satsata ja lisätä henkilökuntaa Suomessa kuin irtisanoa sitä, Puttonen sanoo.

Työntekijän muistettava valppaus

Rahoituksen professori Puttonen muistuttaa, että työntekijä ei ole vain kaupan kohde vaan itsekin markkinatoimija.

– Jokainen meistä tekee investointipäätöksen, mihin sijoittaa oman henkisen pääomansa. Kun me menemme johonkin yritykseen töihin, me sijoitamme siihen.

Puttonen pitää tärkeänä tiedostaa, että koska tahansa voi tulla tieto yrityskaupasta.

– Osaamista on pidettävä yllä, jotta siinä tilanteessa itsellä on markkina-arvoa. Osaamisen portfolion kannattaa olla laajempi kuin yksi osa-alue.

Ostettavan yrityksen työntekijän ei Puttosen mielestä tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta.

– Jos yritys on menestynyt, kun se ostetaan, kauppa on hyvä uutinen. Sen myötä voi saada uusia kannustimia ja päästä entistä parempiin työtehtäviin firman sisällä.