Palkka-asioihin perehtyneet asiantuntijat kehottavat työntekijöitä keskustelemaan työpaikalla palkoista. Kollegoiden lisäksi voi jutella myös työpaikan luottamushenkilön kanssa. On hyvä olla tietoinen, mikä palkkataso on eri tehtävissä.

Jokaisen on itse seurattava, onko palkka pysynyt oman osaamisensa ja työn vaativuuden kehittymisen tasalla. Palkasta pitää keskustella säännöllisesti oman esimiehensä kanssa. Häneltä voi kysyä mitä edellyttää, jos haluaa kohottaa omaa palkkaansa.

Insinööriliiton tutkimuspäällikkö Jenni Larjomaan mielestä ajoitus on tärkeää.

– Jos tehtävien vaativuuden muutoksista on ehtinyt kulua pitkä aika, on epätodennäköistä, että enää saa korotusta, Larjomaa sanoo.

Saman näkemyksen jakaa neuvottelukonsultti Jani Huhtamella Neuvotteluakatemiasta.

– Ihmiset odottavat usein liian kauan. Lisää palkkaa kysytään vasta silloin, kun alkaa jo harmittaa, Huhtamella kuvailee.

– Tullaan vihaiseksi, kun työnantaja ei anna korotusta, vaikka sitä ei ole pyydetty aiemmin.

Korotus vaatii perustelua

Oikea ajankohta palkankorotuspyyntöön liittyy siihen, millä perustelee pyyntöä.

– Oikea aika mennä neuvottelemaan palkasta on, kun palkankorotuksen pystyy perustelemaan oman tuottavuutensa kasvulla, Huhtamella painottaa.

Esimerkiksi jos suorittaa uuden tutkinnon, ja sitä soveltaen tuottaa lisähyötyä työnantajalle, palkka pitää ottaa puheeksi.

Muita sopivia ajankohtia ovat esimerkiksi vastuiden lisääntyminen. Myös taitojen kehittymisen pitää näkyä tilipussissa. Vaikka työtehtävä ei ole varsinaisesti muuttunut, mutta osaamisen kasvun kautta on alkanut hallita isompia kokonaisuuksia.

Larjomaan mukaan tärkein perustelu on tehtävän vaativuus: millaista osaamista ja koulutusta se vaatii sekä minkälaista vastuuta tai työnantajaa hyödyttävää verkosto-osaamista tehtävä sisältää. Myös motivaatiolla voi perustella.

Keskustelua on pohjustettava

Ennen palkkakeskustelua pitää valmistautua huolella. Korotuspyyntö vaatii taustatyötä ja oman alansa tuntemusta.

– Asiantuntijat tietävät yleensä oman työnsä arvon hyvin, Huhtamella sanoo.

Hänen mielestään palkkaneuvotteluissa asiantuntijan on ymmärrettävä, minkä arvoinen hän on työnantajalle ja yritykselle.

– Kyse on voitonjaosta. Jos on sitä mieltä, että tuottavuuden lisäyksen myötä firmalle jää asiantuntijan tuottamasta arvonlisäyksestä palkankorotusvaraa, tästä sitten neuvotellaan.

Neuvotteluun valmistautuessa pitää miettiä tavoitteet ja lopputuloksen vaihtoehdot, molemmat sekä omalta että toisen osapuolen kannalta. Tavoitteita on määriteltävä monipuolisesti ja myös eri aikajänteillä, jotta voi puhua muustakin kuin rahasta.

– Arvokkaita asioita ovat muun muassa koulutus, erilaiset edut tai titteli, jonka avulla headhunterit voivat löytää henkilön tulevaisuudessa, Huhtamella vinkkaa.

Hän suosittelee jokaista säännöllisesti selvittämään mahdollisia vaihtoehtoja nykyisen työpaikan ulkopuolella.

– Tämä on tärkeää neuvotteluasetelman vuoksi, mutta myös yleisesti, esimerkiksi työttömyyden varalta.

Jännitys kuuluu asiaan

Larjomaa neuvoo, että etukäteen on hyvä harjoitella keskustelua esimerkiksi kirjoittamalla argumentteja ylös tai keskustelemalla kaverin kanssa.

– Harvaa tilanne ei jännitä.

Jäsenet voivat keskustella myös Insinööriliiton palkkaneuvonnan kanssa. Neuvontaan saa yhteyden liiton asiakaspalvelun kautta. Palkkaneuvontaan yhteyttä ottavat tekniikan ammattilaiset ovat Larjomaan mielestä useimmiten realisteja palkkatoiveissaan. Monesti he hakevat vahvistusta omille ajatuksilleen.

Lisäksi liiton palkkatilastosta saa hyvin selville, mikä oma palkkataso voisi olla. Työikäisille se on jaossa tämän lehden liitteenä, ja se on luettavissa verkossa jäsensivuilla.

Eri vaihtoehtoja pitää miettiä

Yksi osa valmistautumista on miettiä sitä, jos työnantaja tyrmää pyynnön täysin. On pohdittava, mikä on oma rooli yrityksessä.

– Työnantajalta voi kysyä, millä keinoilla ja minkälaisella aikataululla tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Jos työnantaja sanoo, ettei se ole mahdollista, täytyy tehdä omat johtopäätökset, Jani Huhtamella sanoo.

– On ajan tuhlaamista jäädä paikkaan, jossa ei ole mahdollista kehittyä. Se on vaarallista sekä oman työmarkkina-arvon että henkisen hyvinvoinnin vuoksi, hän jatkaa.

Jenni Larjomaan mielestä palkka on useimmiten neuvottelukysymys, ja sitä pitää pyytää rohkeasti, muttei röyhkeästi.

– Kaikissa työpaikoissa ei voi ajatella työnantajan toimivan reilusti, vaan korotuksen eteen joutuu itse tekemään töitä.

Jos palkankorotus ei onnistu juuri sillä hetkellä, ei kannata luovuttaa. Kun uskoo olevansa oikealla asialla, aiheeseen kannattaa palata.

– Keskustelussa voi ehdottaa neuvottelua vaikka puolen vuoden päähän.

Myöskään muutostilanne ei saa olla este palkankorotukselle. Jos työpaikalla on käynnissä esimerkiksi yt-neuvotteluja ja taloudellinen tilanne epävarma, silti on perusteltua pyytää lisää palkkaa, jos itse saa lisää vastuita.

– Ainakin kannattaa keskustella, jotta kumpikin on tietoisia tilanteesta, voiko korotus tulla myöhemmin, kun taloustilanne paranee, Larjomaa muistuttaa.