Etätyön tekeminen ei ollut tosin erityisen harvinaistakaan. Tietotyöläisten hyvää sopeutumista etätöihin on selitetty sillä, että monelle etätyöt olivat tuttuja jo ennen pandemiaa.

Ennen korona-aikaa yleisin tapa tehdä etätöitä oli keskimäärin yksi päivä viikossa. Kuusi prosenttia vastaajista teki keskimäärin kaksi päivää viikossa töitä etänä. Kymmenesosa insinööreistä ja muista tekniikan alan asiantuntijoista teki vähintään kolme etäpäivää viikossa.

Etätöitä tehtiin eniten tietotekniikan palvelualalla. Alalla työskentelevistä puolet kertoi, että teki ennen koronaa etätöitä vain harvoin tai ei lainkaan. Toisaalta 13 prosenttia kertoi työskennelleensä keskimäärin vähintään neljä päivää viikosta etänä.

Ennen korona-aikaa etätyöt olivat kohtuullisen yleisiä myös valtiolla ja järjestöissä työskentelevillä. Sen sijaan keskimääräistä harvinaisempia etätyöt olivat muissa yksityisen sektorin yrityksissä ja kuntasektorilla.

Pandemian myötä iso joukko asiantuntijoita päätyi työskentelemään kotoaan käsin. Viime lokakuussa enää 28 prosenttia insinööreistä ja muista tekniikan asiantuntijoista kertoi tekevänsä etätöitä harvoin tai ei lainkaan.

Tietotekniikan palvelualan yrityksissä näin vastasi kymmenes vastaajista, kun taas muualla yksityisellä sektorilla ja kunnissa noin kolmannes teki etätöitä korona-aikanakaan vain harvoin tai ei lainkaan.

Etätöihin sopeuduttiin hyvin

Etätöihin siirtyminen oli sujunut yleensä hyvin. Vastaajista 70 prosenttia oli sitä mieltä, ettei työskentelypaikka vaikuta työn tekemiseen, mikä helpotti sopeutumista. Suurin osa myös koki työtehtävänsä sellaisiksi, joissa normaalitilanteessa voi valita, tekeekö työn etänä vai toimistolla.

Jos etätyön tekemisestä olisi mahdollista päättää täysin itse, kaksi kolmesta työskentelisi etänä enimmillään puolet työajasta. Noin kolmannes haluaisi työskennellä korkeintaan viidenneksen työajastaan etänä ja 40 prosenttia yli puolet työajastaan. 13 prosentille paras ratkaisu olisi työskennellä vähintään 90-prosenttisesti etänä.

Etätyön ajatellaan olevan joustavaa, tehokasta ja vapauttavaa – toisaalta myös epäsosiaalista ja toisinaan myös yksitoikkoista. Lähes neljä viidestä insinööreistä ja muista tekniikan alan asiantuntijoista koki, että vapaa-aikansa voi suunnitella paremmin etätyössä kuin lähityössä. Vastaajista runsaasti yli puolet koki, että etätyö tarjoaa enemmän vapauksia työn suhteen kuin lähityö.

Etätyö palvelee vain osaa

Monilla etätyö oli lisännyt tyytyväisyyttä työhön; 62 prosenttia oli vähintään osittain sitä mieltä, että etätyö paransi työtyytyväisyyttä. Etätyöhön suhtautuminen kuitenkin vaihtelee. Neljännes vastaajista koki työnteon mielekkyyden kasvaneen, mutta toisaalta samaan aikaan neljännes oli kokenut työnteon mielekkyyden heikentyneen.

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työnmielekkyys olivat parantuneet osalla etätyön myötä.

Etätyö on parantanut työhön keskittymistä toisilla, mutta osalla etänä työskentely on vaikuttanut keskittymiskykyyn heikentävästi. Vastaajista 40 prosenttia koki, että keskittymiskyky on etätyössä parantunut − 17 prosentin mielestä keskittymis- kyky oli heikentynyt.

Tapaamisten puute hankaloitti työtä

Tulokset osoittavat, että digitaaliset kohtaamiset eivät voi täysin korvata kasvokkaisia kontakteja. Puolet vastaajista koki, että oma työ kärsii kasvokkaisten kohtaamisten puutteesta.

Suurin vaikutus etätyöllä on vastaajien mielestä ollut tiedonkulun heikkenemiseen: vastaajista 29 prosenttia oli sitä mieltä, että tiedonkulku oli heikentynyt ainakin jonkin verran.

Kuitenkin 26 prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 47 prosenttia osittain samaa mieltä siitä, että saa riittävästi tietoa omaan työhön liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Työhön sitoutuminen väheni

Korona-aikana tehtyjen tutkimusten mukaan työyhteisöstä etääntymisen lisäksi myös työhön sitoutuminen laski pandemian jatkuessa.

Työn imun ja henkisen hyvinvoinnin heikentyminen näkyy myös liiton työmarkkinatutkimuksen tuloksissa: 29 prosenttia oli kokenut henkisen hyvinvointinsa heikentyneen ainakin osittain pandemian aikana. Työn imun heikentymistä oli kokenut 32 prosenttia vastaajista.

Pandemia käynnisti tarpeen erilaisille etätyön mahdollisuuksia kartoittaville tutkimuksille. Korona-aika on osoittanut, että työtä tehdään tuotteliaasti ja tehokkaasti ilman vahtimista. Silti tarvitaan työn tuottavuutta, työhyvinvointia ja tietotyön muutosta kartoittavaa tutkimusta vielä lisää, jotta työntekotapoja voidaan kehittää edelleen.