Edessä on jälleen vuosi, jonka aikana neuvotellaan jäsenistön enemmistön työehdoista. Osan kohdalta neuvottelut menevät vuoden 2022 puolelle. Tällä hetkellä asia voi tuntua kaukaiselta, mutta liiton toimistolla neuvotteluihin liittyvä valmistautuminen on jo aloitettu.

Alkuvuoden perinteiset luottamusmiesseminaarit eivät tällä kierroksella muodosta lähtölaukausta neuvotteluihin valmistautumiseen, vaan tiedon keruu kentän näkemyksistä on järjestettävä toisin. Insinööriliitossa on reilut 1 200 henkilöstönedustajaa, käytännössä luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. He tuovat jäsenkunnan näkemyksiä tavoitteiden pohjaksi.

Taloudellisen tilanteen kuva meillä ja työnantajilla on yleensä erilainen neuvotteluja aloittaessa. Niin lienee asia tälläkin kerralla, kun neuvottelemme palkoista. Tähän saakka ei ole ollut hetkeä tai päivää, jolloin palkankorotukset olisivat olleet työnantajan mukaan mahdollisia.

Suurin lisäarvo yritykseen syntyy meidän työpanoksellamme. Siitä huolimatta joudumme kerta toisensa jälkeen todistamaan arvomme työmarkkinoilla saadaksemme ansaitsemamme korotukset. Siinä työssä keskeistä on jäsenten tahtotila ja ennen kaikkea sen osoittaminen työnantajalle. Ilman tahdonilmaisua ja tuen antamista neuvottelijoille neuvottelut ovat lähes poikkeuksetta jumissa. Näyttää siltä, että suurpääoman ahneus voiton tavoittelussa on kyltymätön; jokainen sentti, joka maksetaan ulos palkankorotuksina, on työnantajan mielestä liikaa.

Meillä oli työnantajien edustajien kanssa palaveri, jossa Suomen Pankki esitteli arvioita talouskehityksestä. Palaverin aikana tuli mieleen taas kerran, kuinka tilastot saa näyttämään juuri siltä, mitä itse haluaa.

Ilmeisen vaikeaa on puhua reaalitasoista esimerkiksi tuottavuuden kehityksessä. On selvää, että asioitaan ja olosuhteitaan parantavissa kehittyvissä maissa tuottavuus nousee nopeammin kuin vaikka Suomessa. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä todellisen tuottavuuden kanssa. Edelleen tuntuu, että Suomen kaltaisessa maassa kannattaa satsata laatuun ja korkeaan jalostusarvoon.

Työmarkkinoilla on varmasti isoja aiheita pinnalla jo ennen työehto- ja virkaehtosopimuskierrosta. Esimerkiksi paikallisen sopimisen työryhmän työ on loppusuoralla. Myös sovittelujärjestelmän kehittäminen on pohdinnassa. Vaikka molemmat saattavat tuntua jäsenen arkeen kaukaisilta ja vierailta, niillä on iso merkitys käytännön työelämään riippumatta siitä, minkälaiseksi maan hallituksen linjaukset muodostuvat.

Toivomme teiltä paljon tavoitteita ja palautetta pystyäksemme edistämään jäsenkunnan tahtoa.