Yrityksen kassavarojen väheneminen näkyy työntekijöille yleensä palkkojen viivästymisinä tai työnantaja jättää osan palkoista maksamatta.

Varsinainen konkurssi alkaa siten, että joku velkoja, usein työeläkeyhtiö tai muu iso laskuttaja, tekee konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle. Jos hakemus hyväksytään, tuomioistuin määrää konkurssipesälle ulkopuolisen pesänhoitajan.

Konkurssissa yrityksen hallinto siirtyy velkojille, joita pesänhoitaja käytännössä edustaa. Pesänhoitajan tehtävä on selvittää pesän varat ja velat. Pesänhoitaja huolehtii yrityksen toiminnan loppuunsaattamisesta.

Konkurssin alkamisen jälkeen palkkojen ja saatavien maksusta päättää konkurssipesä, ei enää toimitusjohtaja.

Työntekijän asema konkurssissa

Konkurssi ei aiheuta työsuhteen päättymistä automaattisesti, vaan pesänhoitaja yleensä irtisanoo työsuhteet. Irtisanomisaika konkurssin alettua on kaksi viikkoa.

Joskus toiminnan loppuunsaattaminen edellyttää, että osa työntekijöistä jatkaa töissä konkurssin alettua. On myös mahdollista, että yrityksen osa tai liiketoiminta myydään, jolloin työt saattavat jatkua.

Työntekijöiden palkkasaatavia voidaan yrityksen maksukyvyttömyystilanteessa maksaa palkkaturvasta. Monesti pesänhoitaja tekee palkkaturvahakemukset. Jos näin ei käy, palkkaturvahakemus pitää tehdä itse.

Pesänhoitajan tekemäkin hakemus kannattaa tarkistaa, koska pesänhoitaja ei välttämättä saa yrityksen asiakirjoista tietoa kaikista palkkasaatavista.

Palkkaturvahakemus tehdään ely-keskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä eli siitä, kun palkka piti maksaa. Hakemus kannattaa tehdä tarkoin, jotta kaikki saatavat on ilmoitettu.

Palkkaturvan käsittely kestää

Palkkaturvapäätöksen saamisessa voi kestää jonkin aikaa. Tällä hetkellä keskimääräinen käsittelyaika on kuusi kuukautta.

Pesänhoitajan tekemät hakemukset voidaan käsitellä nopeutetussa menettelyssä, jolloin lopputilin pitäisi olla työntekijällä kahden viikon irtisanomisajan päättyessä.

Jos saat palkkaturvasta kielteisen päätöksen ja olet siitä eri mieltä, ole ripeästi yhteydessä liiton työsuhdeneuvontaan. Valitusajat ovat lyhyitä.

Palkkaturvalla euromääriset rajoitukset

Palkkaturvan saamista on rajoitettu määräajan lisäksi myös euromääräisesti: tällä hetkellä raja 15 200 euroa per työnantaja.

Palkkaturvasta maksetaan vain selviä ja riidattomia saatavia. Jos työnantaja tai konkurssipesä kiistää saatavan, ole viivytyksettä yhteydessä liiton asiakaspalveluun.

Palkkaturvaa on rajoitettu väärinkäytösten varalta. Palkkaturvaa ei esimerkiksi makseta, jos sopimus tai järjestely on tehty palkkaturvan saamiseksi. Sama koskee tilannetta, jossa työntekijä hakee palkkaturvana toistuvasti saman työnantajan saatavia.

Palkkaturvaa ei makseta myöskään silloin, jos työntekijä on jatkanut työsuhdetta sen jälkeen, kun on ilmeistä, ettei palkkaa pystytä maksamaan.

Palkkaturva koskee vain työsuhteeseen perustuvia saatavia.

Konkurssivalvonta ja pesänjako

Saatavia, joita ei palkkaturvana voida maksaa, pitää valvoa konkurssissa, ellei niitä ole jo huomioitu pesäluettelossa. Pesänhoitaja määrää pesäluettelon ja velallisselvityksen valmistumisen jälkeen valvontapäivän, johon mennessä velkojien pitää ilmoittaa saatavansa. Valvontapäivä ilmoitetaan maksukyvyttömyysrekisterissä.

Valvonta tapahtuu ilmoittamalla pesänhoitajalle saatavan määrä, peruste sekä mahdolliset korot.

Kun tuomioistuin on vahvistanut pesän jakoluettelon ja jäljellä oleva omaisuus on muutettu rahaksi, maksetaan velkojille jako-osuudet.

Työntekijöiden saatavilla ei ole pesänjaossa etusijaa. Tämä tarkoittaa, että työsuhdesaatavien jako-osuus jää usein niin pieneksi, ettei maksettavaa juuri jää.

■ Lue lisää: www.ely-keskus.fi/palkkaturva