Tampereen Tilapalvelut muuttui vuoden 2018 alussa virkamiesvetoisesta liikelaitoksesta voittoa tavoittelevaksi osakeyhtiöksi. Organisaatio eli vanhassa työkulttuurissa mutta uudessa organisaatiomuodossa, mikä synnytti työntekijöissä ristiriitoja.

– Muutos aiheutti henkilöstössä monenlaisia tunteita. Toiset pitivät muutosta hyvänä tapana kehittää toimintaa, toisilla muutokseen liittyi paljon epävarmuutta tulevaisuudesta, myöntää toimitusjohtaja Petri Mölsä.

Tilapalvelut tilasi muutoksen tueksi tunnevalmennusta Emergy-yhtiöltä. Se puolestaan teki yhteistyötä Työsuojelurahaston rahoittaman Tunto-tutkimushankkeen kanssa. Valmennuksen kautta saatiin kokemusta siitä, miten voi vähentää stressiä ja parantaa työssä jaksamista muutoksen keskellä.

Taitoja kehitetään vuosittain

Tunnevalmennukset onnistuivat työntekijöiltä saadun palautteen perusteella hyvin. Vuosina 2018 ja 2019 henkilöstö- ja asiakastyytyväisyys kasvoivat sekä sairaspoissaolot pienenivät.

– Osallistujat pitivät hanketta erittäin tarpeellisena ja toivoivat tunnetoimintojen osaamisen kehittämistä myös jatkossa, Mölsä kertoo.

Hyvän kokemuksen vuoksi kiinteistönhoidon alan yritys otti tunnetaitojen kehittämisen jatkuvaksi käytännöksi osana vuosittaista koulutussuunnitelmaa. Yrityksessä on vajaat 230 työntekijää, joista noin 50 on insinöörejä.

– Jokaisen on hyvä työn ja muutoksen keskellä kysyä itseltään, minkä takia jokin asia herättää voimakkaita tunteita, ja tätä kautta ymmärtää itseään paremmin. Tunnetaidot opettavat käsittelemään haitallisia tunteita ja antavat luvan innostua asioista.

Mikään ei tule kerralla valmiiksi. Viime vuonna Mölsä havahtui etätyön aiheuttamaan eristäytymiseen, mikä vaikeutti sosiaalista kanssakäymistä työpaikalla. Tilanteeseen keksittiin ratkaisu.

– Loimme Teams-palaverien sekaan myös epävirallisia palavereja korvaamaan työpaikalla olleita kahvipöytäkeskusteluja.

Mölsä pitää tunteiden työstämistä yhtenä työn parantamisen keinona muiden joukossa. Tilapalvelut voitti viime vuonna tiedolla johtamisen palkinnon.

Valmentaja teki interventioita

Tunto-hanke osoitti, että työpaikoilla kannattaa vahvistaa työntekijöiden tunnetoimijuutta eli omien sekä muiden tunteiden tiedostamista ja ottamista huomioon. Emergy teki tutkimuksessa puolen vuoden aikana kahteen yritykseen kuusi interventiota, joiden aikana henkilöstöä valmennettiin tunteiden käsittelyyn työpaikalla ja kehitettiin siihen liittyviä käytänteitä.

Hanketta johtanut Jyväskylän yliopiston tutkija Päivi Hökkä pitää tunnetaitojen kehittämistä mahdollisena myös ilman valmennusyritystä. Valmennusta voivat tarjota esimerkiksi luottamushenkilö tai yrityksen henkilöstöjohtaja.

Hökkä tyrmää täysin ajatuksen, etteivät tunteet kuulu työpaikalle tai että tunteet eivät istuisi insinöörien työelämään.

– Aikaisemmissa tutkimusryhmämme ammatillista identiteettiä koskevissa tutkimuksissa havaitsimme, että kun insinööritkin puhuvat työstään, puhe on kauttaaltaan tunteiden värittämää.

Teknologia tutkii tunteita

Kun työntekijöiden tunteiden käsittelyn taidot paranevat, työpaikan ilmapiiri paranee. Se puolestaan parantaa työn imua ja työhyvinvointia, jotka tutkitusti parantavat yrityksen tulosta.

– Tutkimuksen perusteella tämä vaikutus näyttää olevan pysyvä, Hökkä lisää.

Tunteiden tutkimus on edistynyt viime vuosina teknologian kehittymisen myötä. Tutkijat käyttävät älysormuksia ja -rannekkeita ihmisen fysiologisten reaktioiden seuraamiseen. Kun mittaukset yhdistetään kokemuksiin, tunteita ymmärretään entistä paremmin.

Hökän mukaan organisaatiossa on tärkeää, että tunteiden merkitykseen havahdutaan johdossa.

– Tunteet eivät ole mitään irrationaalista höttöä vaan kaikessa läsnä, oli sitten kyse strategisesta päätöksenteosta tai asiakkaiden kohtaamisesta.