Unto Ryynäsen kädenjälki näkyy yli 50 valmistuneessa aluksessa.
Unto Ryynäsen kädenjälki näkyy yli 50 valmistuneessa aluksessa.

Laivoja napajäihin Stadin sydämestä

Keskellä kantakaupunkia valmistuu sarja luksusluokan naparisteilijöitä.

Työhuoneen ikkunasta aukeaa näkymä Tallinkin terminaaliin Länsisatamaan, josta matkustajalautat lähtevät Viron pääkaupunkiin, Tallinnaan. Ollaan Helsinki Shipyardin telakalla, jota kaupunki ympäröi kolmelta muulta laidalta.

Valtavan sinisen hallin sisällä muotoutuu uuden telakkayhtiön ensimmäinen laiva, jonka köli laskettiin telakka-altaaseen syyskuussa.

– Onhan se hienoa nähdä valmiita laivoja ja sanoa, että tuokin on osittain meikäläisen suunnittelema, sanoo sähkö- ja automaatiosuunnittelun päällikkö Unto Ryynänen.

Ryynäsen tiimi vastaa laivojen sähkönjakelun, valaistuksen, automaation, turvajärjestelmien, navigoinnin, sisäisen ja ulkoisen kommunikaation, sähkötilojen järjestelyn ja kaapelireittien suunnittelusta sekä laivojen muiden järjestelmien kaapelointi- ja kytkentäsuunnittelusta.

– Pilssipumpusta pitsiverhon nostimeen kaikki sähköistys kuuluu meille.

Telakalla on täystyöllisyys, ja sen tilauskirjassa on kolme jääluokan risteilijää. Tilanne oli aivan toinen vielä kaksi vuotta sitten.

Omistajan vaihto pelasti

Telakalla on pitkä ja monipolvinen historia. Telakka perustettiin nimellä Helsingfors Skeppsdocka vuonna 1865. Sittemmin yhtiö on vaihtunut monta kertaa. Edellinen risteilijä valmistui vuonna 2003, matkustajalautta vuonna 2010 ja edellinen jäätä murtava tankkeri vuonna 2019.

Vielä pari vuotta sitten Arctechin nimellä toimineen telakan kohtalo näytti synkältä. Sen omisti Venäjän valtionyhtiö USC, joka talouspakotteiden vuoksi ei saanut rahoitusta tilauksille. Tuotannossa jouduttiin lomauttamaan työntekijöitä. Ylempien toimihenkilöiden ja muun suunnittelun työt jatkuivat tarjousten tekemisessä. Ryynänen ei aallonpohjasta hetkahtanut.

– Olen nähnyt yli 35 vuotta suomalaista laivanrakennusta, ja siihen on ehtinyt tottua. Se on sellaista sinikäyrää, että noustaan ja laskeudutaan vuorotellen.

Yhtiön osti vuonna 2019 yksityinen Kyprokselle rekisteröity Algador Holdings, joka ei kärsi pakotteista. Nyt Helsinki Shipyard -nimellä toimivan telakan palveluksessa on yli 400 työntekijää.

– Huoli tulevaisuudesta on poistunut. Kun tilanne ei ole enää niin epävarma, täällä on enemmän yhdessä tekemisen meininki.

Sähköistyksellä kovat vaatimukset

Valmisteilla oleva kolmen tutkimusmatkailuristeilijän sarja toimitetaan brittiläiselle Swan Hellenic -varustamolle. Kaksi alusta on rakenteilla. Kolmannen aluksen perussuunnittelu on käynnissä, ja rakentaminen alkaa kesällä. Alukset on suunniteltu korkeatasoiseen matkailuun napa-alueita myöten.

Ensimmäisissä 113-metrisissä aluksissa on 4,6 megawatin dieselsähköinen koneisto pakokaasupuhdistuksella ja PC5-jääluokkaan vahvistettu runko. Ne sopivat maapallon vaikeapääsyisimpien paikkojen tutkimiseen.

Viimeisessä 125-metrisessä aluksessa on myös 4,6 megawatin dieselsähköinen hybridikoneisto pakokaasupuhdistuksella ja hieman matalampaan PC6-jääluokkaan vahvistettu runko.

Yhden laivan rakennusketju kestää noin kaksi ja puoli vuotta suunnittelun aloituksesta luovutukseen, mutta laivahankkeita tehdään rinnakkain. Viimeinen alus toimitetaan tilaajalle vuoden 2022 lopussa.

Tärinää pitää kestää

Sähkösuunnittelu on periaatteessa samanlaista merellä kuin maalla. Jäissä kulkevien alusten potkurikoneiston sähkökäytöt ja tärinävaimennukset tehdään tarvittaessa normaalia järeämmiksi.

– Kannella olevien laitteiden, kuten valaisimien, pitää joissakin tapauksissa kestää 50 astetta pakkasta, eli pitää olla aika robustit rakenteet.

Sähkötekniikka on kehittynyt viime vuosikymmeninä paljon. Ledit ovat vähentäneet valaistuksen energiantarvetta. Ohjelmoitavat logiikat ovat pienentäneet sähkölaitteita ja poistaneet osittain releiden tarpeen. Tulppasulakkeet ovat jääneet pois. Kaiken kaikkiaan kehitys on vapauttanut tilaa tekniikalta muulle käytölle.

Referenssit painavat

Korkean jääluokan aluksia rakentavia kilpailijoita maailmalla ei ole paljon. Maailman jäänmurtajista noin 60 prosenttia on valmistettu Helsingissä.

– Tarjouskilpailuissa on ollut mukana jokunen telakka Norjasta, Saksasta ja Kaukoidästä, mutta harvalla on kokemusta niin kuin meillä, Ryynänen sanoo.

– Me pärjäämme laadulla ja luotettavuudella. Meillä on referenssejä, että vastaavia aluksia on tehty ennenkin.

Myös Ryynäsellä riittää referenssejä. Hän valmistui mittaus- ja sähkötekniikan insinööriksi vuonna 1980 Kotkan teknillisestä oppilaitoksesta. Hän on toiminut telakkateollisuudessa vuodesta 1983 lähtien, ensin Valmetin Vuosaaren telakalla ja vuodesta 1988 Hietalahden telakalla. Ensin hän toimi alihankkijana ja vuodesta 1997 telakan palveluksessa.

Ei tarvitse kuin vilkaista ulos toimistohuoneesta, niin näkee Tallinnan ja Helsingin väliä kulkevia matkustajalauttoja. Yksi niistä on Tallinkin Star, joka valmistui tältä telakalta vuonna 2007 ja jonka suunnitteluun ja valmistukseen Ryynänen osallistui. Star on yksi yli viidestäkymmenestä aluksesta, jonka suunnitteluun Ryynänen on osallistunut.

Nostokurjet ovat Hietalahden telakka-alueen maamerkki.Nostokurjet ovat Hietalahden telakka-alueen maamerkki.
Jäissä kulkevan risteilijän keulan muoto alkaa erottua telakalla.Jäissä kulkevan risteilijän keulan muoto alkaa erottua telakalla.