Timo Kupari työskenteli paperikoneen käyttöönoton parissa koto-Suomesta. Alabaman aikavyöhykkeellä työskentely toi uusia haasteita.
Timo Kupari työskenteli paperikoneen käyttöönoton parissa koto-Suomesta. Alabaman aikavyöhykkeellä työskentely toi uusia haasteita.

Huoltotehtäviä voi hoitaa myös etänä

Koronaviruspandemia pakotti yhtiöt kokeilemaan etänä esimerkiksi testausta ja käyttöönottoa. Insinööreille uudenlaiset työnkuvat tuovat sekä haasteita että helpotusta.

Viime vuoden kesän piti olla toisenlainen. Valmetin vanhemman pääsuunnittelijan Timo Kuparin oli tarkoitus olla Yhdysvaltojen Alabamassa pari kuukautta ottamassa käyttöön paperikonetta ja uutta automaatiojärjestelmää.Sen sijaan hän oli Suomessa ja puhui Teamsin välityksellä paikallisille insinööreille ja asentajille. Hän ohjeisti, miten mikäkin osa koneesta testataan, testasi automaatiojärjestelmää ja teki dokumentaatiota.

Viimeiset kolme viikkoa hän teki 12-tuntisia vuoroja, jotka joko päättyivät tai alkoivat kolmelta yöllä.

– Normaalisti, kun käyttöönottoa tekee, saa vapaa-ajalla hotellilla levätä. Tästä projektista tuli perheen yhteinen ponnistus, koska en pystynyt osallistumaan samalla lailla kodin velvollisuuksiin kuin säännöllisessä toimistotyössä.

Käyttöönotosta etänä ei ollut olemassa tarkkoja toimintamalleja. Koko ajan oletuksena oli, että jossain vaiheessa päästään matkustamaan paikalle.

Tästä oletuksesta tuli myös projektin suurin haaste. Kun alkoi näyttää siltä, että toiminnalliset testaukset lähenevät ja paikalle ei päästä, insinööreiltä vaadittiin kanttia.

– Toiminnalliset testaukset on erittäin kriittinen testivaihe. Voimme estää vauriot, joiden selvitys voi olla aikaavievää, hankalaa ja kallista, Kupari kertoo.

– Suurin voitto tässä projektissa oli, että saimme vakuutettua asiakkaan: pystymme ottamaan koneen käyttöön turvallisesti ja testaamaan laadukkaasti etänä. Näin ohjakset pysyivät meidän käsissämme ja meille jäi tarkka dokumentaatio kaikista testeistä.

Käytännöt muuttuivat pysyvästi

Valmetin tehdaspalvelut -liiketoimintayksikön johtaja Samppa Ahmaniemi kertoo, että erilaisten etähuoltopalveluiden ja -tekniikoiden kysyntä ”räjähti koronan myötä”.

– Käytännöt muuttuivat nyt pysyvästi. Opimme niin paljon uusia asioita siitä, miten voimme hoitaa asioita etäyhteyksien avulla.

Paikalla pitää olla myös henkilökuntaa mittaamassa, selvittämässä ja tarvittaessa vaihtamassa varaosia. Kuparin kertomassa tapauksessakin paikan päällä oli Valmetin henkilökuntaa, mutta heillä ei ollut kokemusta kyseisten koneenosien käyttöönotosta.

Ahmaniemen mukaan Valmetissa on koronan aikana myös otettu riskejä ja kokeiltu, mikä on mahdollista etänä ohjeistamalla paikallisia työn eri vaiheista. Tulokset ovat olleet hyviä.

Valmetilla mietitään, miten henkilökuntaa ja uusia käytäntöjä voisi parhaiten hyödyntää.

– Osa töistä on tosi vaativia ja niihin ei voi lyhyellä aikavälillä kouluttaa. Meidän pitää pyrkiä jakamaan niin, että tietyntyyppiset asiantuntijat on keskitetty huoltokeskuksiin ja tietyt asiantuntijat ovat paikallisia.

Matkapäivät vähenivät

Myös Wärtsilässä koronan myötä etähuollon suosio on lisääntynyt ja ratkaistut tapaukset monimutkaistuneet. Viestinnästä kuvaillaan etäpalveluita korvaamattomiksi.

Wärtsilän insinööri Petri Kortelainen teki vuosia niin sanotusti reissuhommia. Hän kulki maailmalla huoltamassa voimalaitosten ja laivojen moottoreita. Työkaluihin kuuluivat muun muassa yleismittari ja ruuviväännin.

Vuodesta 2013 lähtien Kortelainen on ollut töissä Wärtsilän etätukikeskuksessa. Työkaluina on lähinnä tietokone ja puhelin.

– Kyllähän siinä jonkinlainen sopeutumisaika oli alussa. Kun on on tottunut tekemään itse koko ajan ja olemaan maailmalla, siinä on hurja muutos elämänrytmissä, vanhempana teknisenä asiantuntijana toimiva Kortelainen kertoo.

Kortelaisen vastuulla on 40 laivan moottorien toiminnot. Jos laivoilla tulee ongelmia, Kortelainen etsii vian ja auttaa laivan henkilökuntaa korjaamaan sen jos mahdollista.

Usein viat ovat antureissa tai johdoissa, jotka laivan tärinä on irrottanut. Kaasumoottorin säädöt ovat usein pielessä. Silloin Kortelainen voi historiatiedon avulla säätää ne paremmin vastaamaan käyttötapaa.

maat määrittävät omat työaikansa

Etätuki- ja etähuoltotöissä on sekä huonoja että hyviä puolia. Valmetin Kupari kertoo, että normaalisti testaus- ja käyttöönottovaiheessa noudatetaan aina sen maan työaikalakeja, jossa toimitaan. Kesällä käytössä oli Suomen laki ja ylityömäärä tuli täyteen.

Projektin johdossa täytyykin Kuparin mielestä oppia seuraamaan, että ylityöt eivät tule täyteen ennen kuin projekti on valmis.

Myös vuorotyö toimistolla tuo uusia haasteita.

– Organisaatiossamme ei oltu mietitty, miten vapaat toimivat ja millaisella syklillä tällaista työtä pitäisi tehdä, Kupari sanoo.

– Etänä saadaan resurssi käyttöön, kun on sen tarve eikä välttämättä tarvitse pitää valmiudessa työmaalla.

Wärtsilän Kortelainen näkee etäpalveluissa lähinnä myönteisiä puolia. Erityisesti asiakkaiden palaute lämmittää.

– Tässä työssä näkee kokonaisvaltaisemmin, millaisten ongelmien kanssa asiakkaat painivat.

Petri Kortelainen kiersi vuosien ajan maailmalla huoltotöissä. Ilman kenttäkokemusta hän ei olisi voinut siirtyä etätukitehtäviin.Petri Kortelainen kiersi vuosien ajan maailmalla huoltotöissä. Ilman kenttäkokemusta hän ei olisi voinut siirtyä etätukitehtäviin.