Koronaviruspandemian aikana etätyöstä tuli monin paikoin valtavirtaa.
Etätyön kuluja voi vähentää verotuksessa
Työhuoneen, kalusteiden ja laajakaistan hankinnasta kannattaa ilmoittaa verottajalle.
TEKSTI: Janne Luotola ja KUVA: Barbro Wickström / Mostphotos
Koronaviruspandemian vuoksi aiempaa useampi tekee töitä toimiston ulkopuolella. Sen aiheuttamat kulut voi vähentää verotuksesta.
Hyväksyttäviin kuluihin lukeutuvat työhuone, työvälineet, tietoliikenneyhteys, matkakustannukset ja kasvomaskit.
Kaikki palkansaajat saavat automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennyksen. Tätä suuremmat kulut pitää ilmoittaa verottajalle erikseen.
Työhuonevähennyksen voi tehdä joko kaavamaisesti tai todellisten kulujen mukaan. Kaavamaisen vähennyksen saa, vaikka työnantaja olisi järjestänyt työpaikalla työpisteen tai työhuoneen.
Kaavamainen työhuonevähennys on 900 euroa, jos etätyöpäiviä on yli puolet työpäivien kokonaismäärästä. Vähennys on 450 euroa, jos etätyötä on enintään puolet työpäivien kokonaismäärästä. Satunnaisesta etätyöstä saa 225 euron vähennyksen.
Tositteet pitää säilyttää
Todellisten kulujen mukaan tehtävää työhuonevähennystä varten työntekijän on toimitettava verottajalle selvitys ja tositteet. Vähennyskelpoisia menoja voivat olla esimerkiksi työhuoneesta aiheutuneet vuokra-, valaistus- ja lämmityskulut sekä kalusteet, kuten työpöytä ja työtuoli.
Jos työntekijä hankkii kalusteita itse alle tuhannella eurolla, kulut voi vähentää kerralla hankintavuonna. Muuten se tehdään 25 prosentin suuruisina vuosittaisina poistoina.
Työvälineiden hankinnasta, huollosta ja korjaamisesta voi tehdä vähennyksiä, jos välineet ovat pääasiassa työkäytössä. Työvälineiksi lasketaan esimerkiksi tietokone, näyttö ja näppäimistö. Jos hankintahinta on enintään tuhat euroa työvälineeltä, kulut voi vähentää kerralla.
Suuremmat summat vähennetään 25 prosentin suuruisina vuotuisina poistoina.
Jos työvälineet lainaa työnantaja, niistä ei saa vähennyksiä. Jos työnantaja hankkii työvälineitä työntekijän omistukseen, niiden käypä arvo verotetaan palkkana.
Tietoliikenneyhteyden, kuten laajakaistan, voi vähentää tulonhankkimismenoina. Itse hankitun tietoliikenneyhteyden vähennyksen määrä on 50 prosenttia, jos yhteys on osittain työkäytössä, ja sata prosenttia, jos yhteys on pääasiassa työkäytössä.
Matkat eri tavoin vähennyskelpoisia
Kodin ja työpaikan välisiä matkakustannuksia voi vähentää verotuksesta niiltä päiviltä, joina käy työnantajan toimipaikassa eli lähityössä. Jos matkan kulut ylittävät 750 euron omavastuun, matkakulut voi vähentää halvimman kulkuneuvon mukaan laskettuna.
Matkan voi laskea myös mökiltä, jos se on lähempänä työpaikkaa kuin koti.
Itse ostettujen kasvomaskien kulut voi vähentää asunnon ja työpaikan välisinä matkakuluina. Vähennyksen määrä on kaksi euroa jokaiselta päivältä, jona on tehty matka 13.8.2020 annetun kasvomaskisuosituksen jälkeen.
Tarkat ohjeet ovat verottajan verkkosivuilla osoitteessa vero.fi. Niille, jotka tekevät Suomessa etä- töitä ulkomaiselle työnantajalle, verottajalla on oma ohjeistuksensa.
Juha T. Hakala, Professori, Jyväskylän yliopistoRentoutta kehään
Olen tässä jo hyvän tovin seuraillut elämänmenoamme. Kiihdyttely tuntuu olevan arvossaan ja tietenkin, se ikuinen moniajo.
Sinne tänne säntäilyä ihannoidaan, vaikka aivotutkijat ovat jo vuosia varoitelleet moisen menon vievän allikkoon.
Tämä kaikki näkyy tietysti työpaikoilla, mutta kun se näkyy jo kouluissakin. Nii’in, vaikka on tämä korona. Kaikkialla peräänkuulutetaan sitkeyttä ja uutta taikasanaa, resilienssiä.
Ja on tässä vielä sekin, ettei työpaikalla viipottaminen näemmä enää riitä. Monilla meistä tuntuu piisaavan Isoja Tavoitteita vapaa-ajallekin.
Työn päälle olisi hoidettava tietenkin perhe – ja ihan vimpan päälle. Lapsille pitäisi saada harrastukset ja välineet, joista kehtaa puhua kahvipöydässä.
Niin ja tämä oma rapistuva keho. Pitäisi enemmän seurata ravintosuosituksia ja koettaa säilyttää kroppa timminä. Sehän ei onnistu ilman ahnasta kuntosalilla tempoilemista.
Ei, kuulkaa.
Olen jo vuosia seurannut Kelan lääkekorvaustilastoja.
Niiden äärellä olen päivitellyt vaikkapa sitä, että meillä Suomessa määrätään vuosittain melkein miljoonalle kanssakansalaiselle jonkin sortin mielialatropit. Oikeastaan en ihmettele.
Jokin viikko sitten kuuntelin vakuutusyhtiön lääkäriä, joka tarttui samaan aiheeseen. Hän päivitteli sitä, kuinka masennuksesta on tullut suorastaan yleisin sairauspoissaolojen syy.
Sitä vain tässä halusin sanoa, että jos näin jatkamme, saattaa tulla ikävä stoppi eteen. Ihan kenelle tahansa.
Niin, että mitä itse tarjoan lääkkeeksi?
Varmaksi en mene sanomaan, mutta jos kukin meistä löysäisi naksauksen tai pari siitä ohimojamme kiristävästä vanteesta, niin olisihan se tolkun askel oikeaan suuntaan.
Huikean tuloksen ja täydellisyyden tavoittelun tilalle vaihtaisin armollisuuden ja rentouden. Ne ovat asioita, joita haluaisin nähdä paljon, paljon enemmän sekä työssä että vapaa-aikana.
Miten ne pääsivätkin meiltä unohtumaan.