Yrittäjien työmarkkinatuki jatkuu

Yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen jatketaan kesäkuun loppuun asti. Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia.

Oikeus yrittäjien työmarkkinatukeen ei ole riippuvainen yritystoiminnan muodosta. Kaikki yrittäjät ovat siihen oikeutettuja, jos tuen saamisen edellytykset täyttyvät.

Kela maksoi viime vuonna 2020 yrittäjän työmarkkinatukea yhteensä noin 44 000 yrittäjälle. Tukea maksettiin yhteensä noin 165,8 miljoonaa euroa.

Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.

Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen pitää johtua koronavirusepidemiasta. Tuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista.

Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja että TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Tämän jälkeen yrittäjä voi hakea työmarkkinatukea Kelasta.

Tukea kestävään liikkumiseen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on myöntänyt liikkumisen ohjauksen tukea 26 hankkeelle eri puolille Suomea. Tarkoituksena on tukea kestävää liikkumista ja vaikuttaa ihmisten kulkutapavalintoihin.

Tukea annettiin työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä kestävän liikkumisen suunnitteluun.

Vuosittaiset liikkumisen ohjauksen valtionavustukset on tarkoitettu kunnille, kuntayhtymille ja yleishyödyllisille yhteisöille. Tukea voi hakea erilaisiin hankkeisiin, joilla on tarkoitus joko tiedon lisäämisen tai palvelukokeilujen kautta vaikuttaa ihmisten kulkutapavalintoihin ja vahvistaa kestäviä liikkumistottumuksia.

Kunnissa ja kaupungeissa tukea saivat muun muassa seudullisen pysäköintipolitiikan edistäminen, laajempi liikkumisen ohjauksen suunnittelu sekä kestävän työ- ja koulumatkaliikkumisen hankkeet.

Yhdistykset käyttävät tänä vuonna valtionavustusta erityisesti pyöräilyä ja kävelyä edistäviin hankkeisiin. Valtionavustushaussa ollut kävelybuumi pysyväksi ilmiöksi. Teema näkyi eri hankkeissa, joilla lisätään jo korona-aikana lisääntynyttä kävelyn houkuttelevuutta entisestään ja erilaisilla matkoilla.

kuva: Shutterstock

Robotit säästävät aikaa sairaalan potilastyölle

Digital Workforce toimittaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husille uusia ohjelmistorobotteja. Niiden avulla Hus aikoo vapauttaa terveydenhuollon ammattilaisten aikaa entistä enemmän kliinisiin tehtäviin ja potilastyöhön.

Ohjelmistorobotit tehostavat työntekijöiden tietojärjestelmissä tekemää manuaalista toistuvaa työtä. Automatisoitavat prosessit liittyvät hallinnon ja potilaiden hoidon rutiineihin.

Robotiikalla automatisoidaan muun muassa sähköisten lähetteiden käsittelyä ja lajittelua, koronavirukseen liittyviä lähetteitä, testituloksia ja leikkaussalitarvikkeiden toimitusketjua. Pelkästään virtuaalilähetteiden käsittelyn automatisoinnilla on kyetty vapauttamaan vuosittain noin kymmenen hengen työaika muualle.

Hus on hyödyntänyt ohjelmistorobotiikkaa vuodesta 2015 lähtien. Viime syyskuussa Husilla oli tuotannossa noin 80 ohjelmistorobotiikalla automatisoitua prosessia. Automaation kehittäminen jatkuu monivuotisella sopimuksella.

Sopimus pitää sisällään muun muassa minuuttilaskutteisen ohjelmistorobotiikan pilvipalvelun, digitalisoitujen prosessien ylläpitopalvelun, asiantuntijatyötä kohteiden tunnistamiseen ja tekniseen toteutukseen.

kuva: Nina Kaverinen

AMK-valintakoe järjestetään yksivaiheisena lähikokeena

Ammattikorkeakoulut valitsevat opiskelijat ensi syksynä alkaviin koulutuksiin poikkeusoloissa. Maaliskuussa alkavan yhteishaun opiskelijavalinnat toteutetaan todistusvalinnalla sekä AMK-valintakokeella, joka koronapandemian vuoksi järjestetään poikkeusoloissa.

Koe järjestetään 31.5.–9.6. yksivaiheisena lähikokeena ammattikorkeakoulujen osoittamissa tiloissa. Koepäivien määrää on lisätty kahdeksaan.

Ammattikorkeakoulujen ensi syksynä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin haetaan yhteishaussa 17.–31. maaliskuuta.

Yhteishaussa haetaan ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) johtaviin koulutuksiin. Yhteishaussa on mukana 22 ammattikorkeakoulua.

Hakijat ilmoittautuvat AMK-valintakokeeseen Opintopolku.fi-palvelussa. Valintakoetilaisuuksia järjestetään ympäri Suomea usealla paikkakunnalla.

Hakijoilla on mahdollisuus valita kokeen suorituspaikka ja -aika tarjolla olevista vaihtoehdoista. Valintakoepaikaksi hakija voi valita myös ammattikorkeakoulun, johon hän ei ole hakenut, mutta joka sijaitsee lähellä omaa asuinpaikkaa. Näin vähennetään valintakokeisiin osallistumiseen liittyvää matkustamista.

Koulutuksen keskittämisen nurja puoli

Toisen asteen koulutuksen keskittäminen ja tarjonnan supistaminen vaikuttavat nuorten koulutusalavalintaan – ja jopa tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen, todetaan tuoreessa Etla-tutkimuksessa.

Koulutuksen tarjontaa on pyritty tehostamaan Suomessa keskittämällä koulutusta suurempiin yksiköihin ja lakkauttamalla pienempiä oppilaitoksia. Tällä toiminnalla säästetään koulutuskustannuksissa, mutta alueellista saatavuutta heikentämällä vaikutetaan myös nuorten koulutusvalintoihin ja työmarkkinamenestykseen.

Keskittäminen lisää etäisyyttä koulutukseen ja kasvattaa näin opiskelun kustannuksia. Koulutustarjonnan supistamisen vaikutukset ovat kriittisiä toisen asteen koulutuksessa, jossa nuoret valitsevat erilaisten alojen väliltä ja voivat pahimmillaan jättäytyä kokonaan koulutuksen ulkopuolelle.

Tutkimuksen kenties huolestuttavin tulos on, että ammatillisen koulutuksen saatavuuden vähentäminen voi heikentää nuorten todennäköisyyttä suorittaa toisen asteen tutkinto. Erityisen merkittävä rooli on tekniikan alan koulutuksella. Tekniikan alan tarjonnan leikkaaminen alentaa varsinkin matalasti koulutettujen vanhempien lasten koulutukseen hakeutumista 16-vuotiaana sekä toisen asteen tutkinnon suorittamisen todennäköisyyttä 20-vuotiaaksi mennessä.

Joka kolmas työkyvyttömyyseläkehakemus hylättiin viime vuonna

Hylkäysten osuus kasvoi hieman edellisvuodesta. Koronaepidemia ei ole toistaiseksi lisännyt työkyvyttömyys- eläkeratkaisujen määrää.

Työeläkejärjestelmässä ratkaistiin 23 500 uutta työkyvyttömyyseläkehakemusta vuonna 2020. Näistä myöntöjä oli 66 prosenttia ja hylkäyksiä 34 prosenttia.

Uusiksi hakijoiksi katsotaan henkilöt, joilla ei ole hakemusta edeltävinä neljänä vuonna ollut työkyvyttömyyseläkejaksoa tai hylkäävää päätöstä. Ratkaistujen hakemusten määrä laski noin tuhat kappaletta edellisestä vuodesta.

– Ainakaan toistaiseksi koronaepidemia ei ole lisännyt työkyvyttömyyseläkehakemusten määrää, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino.

Hylkäysten osuus on ollut nousussa koko 2010-luvun. Viime vuonna osuus nousi hieman, kolme prosenttiyksikköä. Eniten hylättiin mielenterveyden häiriöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella haettuja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Kaksi kolmesta työkyvyttömyyseläkeratkaisusta tehtiin yksityisen sektorin työeläkelaitoksissa, joissa hakemuksista hylättiin reilu kolmannes. Julkisella sektorilla hylkäysten osuus oli pienempi. Siihen vaikuttaa muun muassa sektoreiden hiukan erilainen lainsäädäntö ja määritelmä työkyvyttömyydelle.

Päivän pituus oli joukokuuisena talvipäiväseisauksena Helsingissä alle kuusi tuntia ja Oulussa 4,5 tuntia. Helmikuussa päivän pitenemisen näkee jo selvästi. Helsingissä 11.2. päivän pituus on lähes yhdeksän tuntia ja Oulussakin noin kahdeksan tuntia.

kuva: Jari Rauhamäki