Tieto tehostaa teiden hoitoa
Kun määrärahat ovat tiukassa, väylien kunnossapito tukeutuu digitaalisiin työkaluihin.
Maanteitä halkoo Roadscannersin mittausauto erikoisten ripustusten kanssa. Korin ulkopuolella törröttää erilaisia antureita, kuten tutkia, videokameroita, lämpökameroita ja laserkeilaimia. Ne tuottavat tietoa tien kunnosta.
Mittalaitteiden keräämä tieto tallentuu yrityksen palvelimelle, jolla sitä käsitellään kunnostustarpeiden selvittämiseksi. Datan tallentamisesta ja muista it-asioista vastaa tuotepäällikkö Juuso Pääkkö, joka luonnehtii uusien tuotteiden ja menetelmien kehittämistä leikkimiseksi.
– Leikkiminen on huono sana, mutta siltä se itsestä tuntuu. Se on parhaita puoli työssä.
Roadscanners on mukana Pehko eli Päällysteiden ennakoivan hoidon ja kunnostuksen ohjelmointi -hankkeessa, jonka tarkoituksena on digitalisaation avulla vähentää teiden ylläpitokustannuksia. Vuonna 2015 järjestetyssä pilotissa päällystyskustannukset laskivat 12–30 prosenttia. Tavoitteena on päällystekustannusten puolittuminen vuoteen 2028 mennessä.
Rakenne paljastuu
Mittarit selvittävät ojien syvyyttä, tien uraisuutta, kaltevuuksia, leveyttä ja tien rakennetta. Tieto paljastaa asfaltin alapuolella piileviä rakenteellisia ongelmia. Kun tietoa kerätään samasta paikasta kahdesti, eroavaisuudet kielivät kunnon heikkenemisestä.
Ennakoiva huolto tulee jälkikäteistä remonttia halvemmaksi. Ennakoinnissa auttaa 120 teratavua tietoa, jota yritys on ehtinyt kerätä maailman väylistä. Yritys pystyy tutkimaan muuttujia useista eri lähteistä rinnakkain.
– Siten helpotetaan teiden kuntoa heikentävien juurisyiden löytymistä, kun ymmärretään asioita paremmin, Pääkkö selittää.
Pääkkö valmistui tietotekniikan insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta vuonna 2010. Hän on työskennellyt Rovaniemellä pääkonttoriaan pitävällä Roadscannersilla 12 vuotta. Hänen nykyinen toimipisteensä sijaitsee Vantaalla.
Roadscannersin asiakkaina Suomessa ovat muun muassa Väylä ja ely-keskukset, jotka vastaavat valtion tieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Yhteistyö sisältää konsultointia ja ohjelmistokehitystä.
Korjausvelka painaa
Väylä eli entinen Liikennevirasto on tehnyt useita digitalisaatiokokeiluja, joilla se pyrkii tehostamaan väylänpitoa. Virasto laski pari vuotta sitten korjausvelaksi 2,5 miljardia euroa.
– Tällä hallituskaudella pyritään siihen, että korjausvelka jonkin verran supistuisi. Perusväylänpidon pitkäjänteinen, riittävä ja ennustettava rahoitustaso on erittäin tärkeää, sanoo kunnossapidon asiantuntija Otto Kärki Väylältä.
Kansantaloudellisesti huonokuntoisilla teillä on kauaskantoisia vaikutuksia. Liikennöitävyys heikkenee, onnettomuuksia sattuu enemmän ja ajonopeuksia joudutaan rajoittamaan. Lopulta se voi korottaa yritysten ja ihmisten kynnystä asettua pienille paikkakunnille.
– Yritykset eivät halua sijoittua huonon infran varrelle, vaikka siltä saisi halvempaa tonttimaata. Ehkä näin ei käy lyhyellä mutta kyllä pitkällä aikavälillä, Kärki arvioi.
Ihmistyö sujuvoituu
Uudet tiehankkeet suunnitellaan digitaalisesti. Digitalisaation hyöty syntyy etenkin ihmisten ja organisaatioiden välisen yhteistyön ja tiedonhallinnan luistamisesta.
– Digitalisaation edistämisessä täytyy tehdä enemmän töitä ihmisten kuin tekniikan kanssa. Jotta digitalisaatiosta saadaan hyödyt irti, prosessien pitää olla kunnossa, arvioi Tampereen yliopiston infra-alan digitalisaatioprofessori Kalle Vaismaa.
Tekniikan kehittymisen ansiosta koneohjaus on Suomessa kansainvälistä huippua, ja tulevaisuudessa työkoneet voivat olla miehittämättömiä. Reaaliaikaisessa tilannekuvassa on sen sijaan vielä puutteita.
– Vielä tieto ei kulje riittävästi rajapintojen yli järjestelmästä toiseen, jotta reaaliaikainen tilannekuva olisi helppo muodostaa. Tieto pitää hakea monesta eri kioskista ja myös tallentaa moneen kertaan eri paikkoihin.
Pitkän aikavälin yhteistyötä tarvitaan infrahankkeissa entistä enemmän. Allianssimalli on tuonut tähän parannusta, mutta myös pienemmissä hankkeissa suunnittelijat, rakentajat ja kunnossapitäjät pitäisi sitoa tiiviiseen yhteistyöhön infranomistajan kanssa.
– Hyvä yhteistyö lisää myös luottamusta, joka edistää tiedonkulkua koko elinkaaren läpi, Vaismaa tiivistää.