oikeutta

Joustotyö mahdollistaa erilaiset työajat

Vuoden alussa voimaan tulleessa työaikalaissa säädetään joustotyöaikaa koskevasta työaikamallista. Malli tuo käyttöön eräänlaisen kevyemmän työaikalain soveltamisen, jonka taustalla on työnteon muotojen ja sisältöjen muuttuminen viime vuosikymmenien aikana.

Nykyään useissa töissä työn tekeminen ei enää ole sidottu tiettyyn aikaan ja paikkaan. Kyse on usein vaativista asiantuntijatehtävistä, joissa työntekijä päättää itse pääosin työajastaan sekä työntekopaikastaan, mutta työnantaja määrittelee tehtävät ja tavoitteet.

Joustotyön tarkoitus on toisaalta vastata työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, toisaalta se mahdollistaa työntekijän tarpeista lähtevät työaikajoustot ja helpottaa näin työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Joustotyön käyttäminen on mahdollista työssä, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan ja paikkaan. Se on mahdollista ottaa käyttöön vain tehtävissä, joissa vähintään puolet työajan sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.

Työajan tarkan sijoittelun asemesta työnantaja voi määritellä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, mutta työn suorittamisen paikan ja ajankohtien pitää olla pääosin työntekijän itsensä päätettävissä.

Joustotyöajasta ei siis voi sopia tehtävissä, joissa työnantaja säännönmukaisesti määrää työnteon ajan ja paikan. Esimerkiksi työnantajan tiloissa tapahtuvassa asiakaspalvelutyössä ja liikkeen aukioloaikoihin sidotussa työssä joustotyö ei käy. Joustotyöaika ei myöskään sovellu työhön, jonka suoritusaika ja -paikka määräytyvät asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Kirjallinen sopimus pohjana

Jos yleiset kriteerit täyttyvät, joustotyöstä voidaan sopia. Joustotyöaikaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti ja sopimuksessa on sovittava ainakin neljästä asiasta.

Ensinnäkin on sovittava päivistä, joille työntekijä saa työaikaa sijoittaa. Yleensä työtä tehdään vain arkipäivisin, mutta on mahdollista sopia myös työajan sijoittamisesta useammalle kuin viidelle päivälle tai vastaavasti harvemmalle kuin viidelle päivälle viikossa.

Toiseksi joustotyösopimuksessa on sovittava viikkolevon sijoittamisesta. Näin voidaan tehdä esimerkiksi sulkemalla sunnuntai työajan sijoittelun ulkopuolelle. Jos sovitaan, että työntekijä voi työskennellä kaikkina viikonpäivinä, työnantajan asiaksi jää valvoa, että viikkolepo toteutuu.

Jos viikkolepo ei toteudu, työnantajan on ryhdyttävä toimiin asian korvaamiseksi, viime kädessä vaikka irtisanomalla joustotyötä koskeva sopimus. Kannattaa myös huomioida, että sunnuntaina tai juhlapäivänä tehdystä työstä maksetaan sunnuntaikorvaus vain, jos työskentely tapahtuu työnantajan aloitteesta.

Kiinteä työaika on sovittava

Kolmanneksi sopimuksessa on sovittava myös mahdollisesta kiinteän työajan osuudesta. Työnantaja voi edellyttää ajoittaista työntekijöiden läsnäoloa tai tavoitettavuutta. Tämä ei estä joustotyöajan soveltamista, kunhan työntekijän sijoiteltavissa oleva aika käsittää tosiasiallisesti vähintään puolet työajasta.

Kiinteä työaika voi olla osa päivästä tai esimerkiksi tietty päivä viikosta. Joustotyöajan kiinteä työaika ei saa sijoittua yöaikaan eli kello 23:n ja 06:n välille.

Työaikamalli perustuu luottamukseen, jonka johdosta joustotyösopimus on irtisanottavissa muusta työsopimuksesta irrallisena ehtona.

Neljänneksi onkin sovittava siitä työajasta, jota noudatetaan, jos joustotyöaikaa koskeva sopimus lakkaa olemasta voimassa. Jos asiasta ei ole sovittu mitään, lähtökohtana on, että työsuhteessa on siinä tapauksessa noudatettava työaikalain tai työehtosopimuksen mukaista yleistyöaikaa.

Joustotyössä tulkinnan varaa

Lain mukaan viikoittainen työaika joustotyössä saa olla neljän kuukauden aikana keskimäärin 40 tuntia viikossa. Hallituksen esityksen mukaan joustotyöajalla ei ole tarkoitus pidentää työntekijän työaikaa. Toisaalta ei ole otettu kantaa siihen, noudatetaanko joustotyössä työehtosopimuksessa mahdollisesti sovittua lyhyempää työaikaa.

Tulkitsen asian niin, että työehtosopimuksen työaikaa koskevat määräykset on huomioitava myös joustavassa työajassa. Näillä määräyksillä tarkoitan esimerkiksi sitä, että jos työaika työehtosopimuksen mukaan on 37,5 tuntia viikossa, noudatetaan tätä työaikaa myös joustotyössä eikä laissa säädettyä 40 tuntia.

Tulkintani perustan toisaalta siihen, että joustotyöllä ei ole tarkoitus pidentää työntekijän työaikaa. Toisaalta liukuvaa työaikaa koskevissa säännöksissä kirjoitetussa laissa on 40 tunnin maksimityöaika, mutta työehtosopimuksen säännökset työajasta menevät lain edelle.

Kun tekee joustotyösopimusta, on syytä huomioida edellä mainittu epäselvyys. Toisenlaisiakin mielipiteitä voidaan esittää, ja on syytä varmistaa, että sovittava työaika on työehtosopimuksen mukainen. Lisäksi on hyvä huomioida myös esimerkiksi vuosilomaan tai työkyvyttömyyteen liittyviä kysymyksiä.

On suositeltavaa ottaa yhteyttä Insinööriliiton asiakaspalveluun, jos harkitsee sopimusta joustavasta työajasta.