Arctic Snow Hotelin toimitus- johtaja Ville Haavikko vilkaisee arvioivasti lumihotellin jääbaarin kattorakennetta. Sen muoto on jämäkkä, vaikka talvi näyttää märkää puoltaan Rovaniemen leveyksilläkin.

– Tämä kupolirakenne on tehty paineilmamuotilla. Rakenteessa on käytetty kerrostekniikkaa, eli siinä on kerroksittain sohjoa ja lunta, Haavikko kertoo.

Hotellin katon tuuletusrei’istä näkee rakenteen paksuuden. Lunta täytyy olla pään päällä tonneittain. Toimitusjohtajan mukaan turvallisuus on rakentamisessa tärkein asia.

– Lumirakenteisiin on olemassa mitoitukset, ja kestävyyden tarkkailu on oikeastaan raakaa mittaamista. Kaikista tärkeintä on muodon seuraaminen, sillä paksukaan rakenne ei kestä, jos se on tehty väärin, Haavikko sanoo.

Lumirakenteessa on puristuslujuutta, mutta vetolujuutta ei nimeksikään. Siksi rakenteen on säilytettävä muotonsa.

Maanmittausinsinöörin koulutuksen hankkinut Haavikko törmäsi lumi- ja jäärakentamiseen Lapin ammattikorkeakoulun arktisen rakentamisen kurssilla vuonna 2007.

– Kurssin vetäjä Kai Ryynänen kertoi, että Ruotsissa lumihotelleista on tehty matkailuliiketoimintaa. Se jäi kaikumaan päähän, Haavikko muistelee.

Lumipallo alkoi pyöriä

Asiat etenivät nopeasti. Haavikko ja hänen vaimonsa hankkivat Lehtojärveltä metsätontin, jolle ensimmäinen lumihotelli valmistui jouluna 2008. Sen jälkeen lumihotellia on kasvatettu, samoin matkailukeskuksen pysyvää rakennuskantaa ja muuta tarjontaa.

Tämän talven lumihotelli on ulkomitoiltaan 3 200 neliömetriä ja majoituskapasiteettia on 70 henkilölle. Se on lajissaan Skandinavian suurimpia.

Lumihotellin rakentaminen voi alkaa, kun on saatu tykitettyä tarvittava määrä lunta. Tällä kertaa sitä tarvittiin 25 000 kuutiometriä. Lumen kimppuun käytiin muun muassa muottien, maansiirtokoneiden, puolitoistametristen moottorisahojen sekä itse tuunattujen ja nimettyjen työvälineiden voimin.

Kun rakentamisen äänet ovat hälvenneet ja sisustaminen jääveistoksinen on saatu valmiiksi, lumihotellin paksujen seinien sisällä vallitsee mykistävä hiljaisuus.

– Seinissä on sulamisvaraa kymmeniä senttejä. Maaliskuun lopulla viimeiset asiakkaat lähtevät priimakuntoisesta lumihotellista.

Kurssi on luonut ymmärrystä

Arktisen rakentamisen kurssilta tarttui idean lisäksi lumihotellin rakentamisen vastaava työnjohtaja Ryynänen, joka toimii tehtävässä varsinaisen työnsä ohessa. Hän tietää hyvin, miten alan ohjeistus syntyi.

– Kun Kemin kaupunki aloitteli lumilinnan suunnittelua 1990-luvun puolivälissä, he ottivat yhteyttä Oulun yliopistoon, jotta lumilinnan rakentaminen voidaan toteuttaa teknisesti oikein ja insinöörimäisellä otteella, Ryynänen kertoo.

– Me hyppäsimme ammattikorkeakoulun kanssa mukaan tutkimukseen muun muassa tekemään mittauksia lumirakenteiden käyttäytymisestä.

Lumi- ja jäärakentamisen tutkimus siirtyi myöhemmin Lapin ammattikorkeakoululle. Tutkimuksen painopisteenä on turvallinen rakentaminen ja käyttö.

Vaikka harva lumirakentamista opiskellut tekee koskaan lumesta rakennusta, ymmärryksen kasvattamisella on oma arvonsa.

– Kurssin käyneet rakennustarkastajat ja virkamiehet pohjoisessa ovat saaneet perustiedot lumi- ja jäärakentamisesta, Ryynänen näkee.

Osaaminen voi olla vientituote

Alalla täytyy olla tehokas, sillä kausi on lyhyt.

– Isoja lumirakennuskokonaisuuksia pystyy tekemään vain muutama firma koko Suomessa, Haavikko sanoo.

Käytännön työstä kumpuaa lumihotellin rakentajille koko ajan uusia ideoita.

– Meillä on ollut pitkään käytössä rakennustapoja, joita muut eivät ole keksineet. Tällä alalla on vielä paljon kehitettävää, Haavikko näkee.

Samaa mieltä on rovaniemeläisen Frozen Innovationsin toimitusjohtaja Taavi Heikkilä. Hän näkee, että suomalainen osaaminen lumi- ja jäärakentamisessa on vientituote.

Frozen Innovations vie lumi- ja jäärakentamista paikkoihin, joissa lunta ei yleensä ole. Yritys oli marras-tammikuussa toteuttamassa talviaiheista joulupuistoa Lissaboniin. Käytännössä yritys teki talven suureen telttaan.

– Kiinnostus lumeen ja jäähän on virinnyt Euroopassa. Lisäksi sitä on ollut aina esimerkiksi Dubaissa ja Kiinassa, Heikkilä kertoo.

Hän vastasi isänsä Jouni Heikkilän jälkeen vuosia Kemin Lumilinnan rakentamisesta.

Julkisuutta nykyajan keinoin

Lumihotelli, Lainion lumikylä ja Kemin Lumilinna ovat selkeästi suurimpia lumi- ja jäärakennuskohteita Suomessa. Arctic Snow Hotel hakee kansainvälisiä asiakkaita, joille lumeen liittyvät asiat ovat eksoottista luksusta. Kävijöitä on vuosittain kymmeniä tuhansia ja heistä pieni osa yöpyy lumihotellissa.

– Eihän täällä sesonkiaikana suomea juuri kuule, Haavikko kertoo.

Mikä tapahtuu Lapissa, jää Lappiin, sanotaan. Nykyään merkintöjä jää sosiaaliseen mediaan ja moni osaa hakeutua lumihotelliin digitaalisia jalanjälkiä pitkin.

– Täällä vierailevalla kiinalaisella julkkiksella saattaa olla kymmeniä miljoonia seuraajia somessa. Ei sellaista näkyvyyttä saa millään muulla keinolla, Haavikko sanoo.

Lumihotellissa on kuvattu eri maiden reality-tuotantoja, kuten Unelmien poikamiestä ja Huippumalli haussa -sarjoja.