Teollisuuden tuottajahinnat laskivat

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tuottajahinnat laskivat keskimäärin 0,8 prosenttia vuoden 2018 joulukuusta vuoden 2019 joulukuuhun. Kotimaahan myytyjen teollisuustavaroiden tuottajahinnat laskivat 1,1 prosenttia, kun taas vientitavaroiden tuottajahinnat laskivat 0,4 prosenttia.

Teollisuuden tuottajahintojen laskuun vaikutti erityisesti massan, paperin, kartongin ja pahvin, sähkön ja puutavaran halpeneminen edellisen vuoden joulukuusta. Tuottajahintojen laskua hillitsi etenkin öljytuotteiden hintojen nousu.

Vientihintaindeksi laski vuodessa 0,5 ja tuontihintaindeksi nousi 1,3 prosenttia. Kotimarkkinoiden perushintaindeksi nousi 0,3 prosenttia. Verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi nousi 0,3 prosenttia.

Vientihintaindeksin laskuun vaikutti erityisesti massan, paperin, kartongin ja pahvin sekä puutavaran halpeneminen edellisen vuoden joulukuusta. Vientihintaindeksin laskua hillitsi etenkin öljytuotteiden kallistuminen.

Tuontihintaindeksin nousuun puolestaan vaikutti erityisesti öljytuotteiden kallistuminen; nousua hillitsi etenkin sähkön halpeneminen.

Syntyvyyden kasvu helpottaa eläkemaksujen korotuspainetta

Osa Suomen matalasta syntyvyydestä voi selittyä lasten saannin lykkäämisellä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin yhteistyöhankkeesta. Jos väestötieteilijöiden hedelmällisyys- skenaario toteutuisi, eläkemaksujen pitkän aikavälin korotuspaine puolittuisi.

Tutkijat kehittivät tilastollisia skenaarioennusteita hedelmällisyydelle. Skenaariot pyrkivät huomioimaan, miltä osin jo havaittu syntyvyyden lasku on luonteeltaan pysyvää ja miltä osin tilapäistä.

Tutkijoiden uskottavimpana pitämän skenaarion mukaan on todennäköistä, että osa jo nähdystä matalasta syntyvyydestä johtuu lasten saamisen lykkäämisestä. Kun lykkääminen päättyy, kokonaishedelmällisyysluku kääntyy kasvuun.

ETK:n peruslaskelman mukaan työeläkemaksuja joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla. Toteutuessaan lykkäämisskenaarion kaltainen lisäys syntyvyydessä puolittaisi eläkemaksujen korotuspaineen, jos muut oletukset pysyvät ennallaan.

Suomeen saattaa tulla yhteinen e-kirjasto

Tulevaisuudessa jokainen suomalainen voi lainata sähköisiä lehtiä ja kirjoja samasta palvelusta. Tämä on tavoite, johon pyrkivälle hankkeelle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 250 000 euron avustuksen.

Helsingin kaupunginkirjaston vetämä hanke selvittää eri kumppaneiden kanssa ratkaisuja digitaalisen kirjaston teknisiin, tekijänoikeudellisiin ja käytettävyyteen liittyviin kysymyksiin. Selvitys julkaistaan ensi vuoden helmi-maaliskuussa.

Tuloksena hahmottuvat lähtökohdat palvelukonseptille, jonka avulla kaikki yleisten kirjastojen asiakkaat voivat käyttää yhteistä digitaalista kokoelmaa asuinpaikasta riippumatta.

Nykyään digitaalisten kirjojen ja lehtien saatavuus kirjastoissa vaihtelee asuinpaikan mukaan. Palvelualustoja Suomen kirjastoissa on käytössä noin 30. Muun muassa Tanskassa on jo kokeiltu yhteistä digikirjastoa.

Kehitystyössä ovat mukana kirjastot, kustantajat, kirjailijat, digitaalisten palvelualustojen tarjoajat ja tekijänoikeusjärjestöt.

Hanketta varjostavat taloudelliset kysymykset. Esimerkiksi Otava on vetänyt äänikirjat syksyllä kirjastomarkkinoilta, koska kirjailijat eivät saa korvauksia ääni- tai sähkökirjoista.

Kivihiilen kulutus väheni neljänneksellä

Tilastokeskuksen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna 25 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kivihiiltä käytettiin sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 2,3 miljoonaa tonnia, joka vastasi energiasisällöltään 60 petajoulea.

Verrattuna 2000-luvun keskiarvoon kivihiilen kulutus oli 47 prosenttia matalammalla tasolla. Viimeisen viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kivihiiltä kulutettiin 21 prosenttia vähemmän.

Kivihiilen kulutus on vähentynyt sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa, sähkön erillistuotannossa sekä teollisuudessa. Vuonna 2019 kivihiilen käytöstä on luovuttu myös kokonaan joidenkin laitosten kattiloissa.

Kivihiilen kulutus Suomessa vaihtelee tyypillisesti kausittain. Osa vaihtelusta selittyy sähkön- ja lämmöntarpeen luonnollisena vaihteluna kesä- ja talvikauden välillä.

Tilastovuosien välistä eroa selittävät säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä Pohjoismaiden vesitilanne, joka vaikuttaa erityisesti sähkön pörssihintaan ja sitä kautta myös erillistuotannon kysyntään. Peräkkäisten vuosien kivihiilen kulutuksen muutoksesta ei siten pysty päättelemään pidemmän ajanjakson kulutuksen kehitystä.

Vaarallisimpien sähkölaitteiden määrä väheni markkinoilla

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes määräsi 19 vakavasti puutteellista sähkölaitetta kerättäväksi pois kuluttajilta viime vuonna, kun edellisvuonna näitä takaisinvetoja oli 46.

Vaarallisia latureita löytyi markkinoilta aiempaa vähemmän, sen sijaan valaistustuotteissa oli paljon puutteita.

Tukes teki vuonna 2019 sähkölaitteiden markkina- valvontaa yhteensä 2 400 kivijalkamyymälään ja verkko- kauppaan. Valvonta kohdistui riskiperusteisesti epäilyttäviin tuotteisiin tai uusiin tuoteryhmiin, ja osa epäilyttävistä laitteista testautettiin.

Eniten markkinoilta poistetiin erilaisia valaisimia ja seuraavaksi eniten erilaisia latauslaitteita ja muuntajia. Muut poistetut laitteet olivat esimerkiksi lämmittimiä, jatkojohtoja ja asennustarvikkeita. Vaaralliset tuotteet löytyvät Tukesin markkinavalvontarekisteristä.

Vastuu sähkölaitteiden turvallisuudesta on maahantuojalla, valmistajalla ja myyjällä. Tukesin markkinavalvonta kohdistuu myynnissä oleviin sähkölaitteisiin.

Ehdota yrittäjäpalkinnon saajaa

Akavan yrittäjäpalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille.

Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi.

Ehdotuksesta on mainittava ehdotetusta ammatinharjoittajasta tai yrittäjästä muun muassa liitto, ansioituminen yrittäjyydessä ja/tai sen toimintaedellytysten parantamisessa sekä yhteystiedot ehdotetusta ja lisätietojen antajasta.

Ehdotuksessa voi nostaa esiin esimerkiksi ammatinharjoittamisen tai yrityksen toiminnallisen ja taloudellisen kehityksen, yrittäjämyönteisten asenteiden muokkaamisen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä vastuullisuuden ja eettisten arvojen huomioimisen.

Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen lähetetään yrittäjäpalkintoryhmän sihteerille 17. helmikuuta mennessä sähköpostitse anu.tuovinen@akava.fi. Yrittäjäpalkintoryhmä käsittelee ehdotukset liitetietoineen luottamuksellisena.

■ Lue lisää: www.akava.fi/yrittajapalkinto

Kuntoutus onnistuu julkisella alalla

Ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista selvästi useampi on työssä kuntoutusjakson jälkeen kuin niistä, joilla kuntoutus on jäänyt toteutumatta. Onnistunut kuntoutus edellyttää kuntoutujalta motivaatiota, esimieheltä tukea ja työterveyshuollolta aloitteellisuutta sekä toimijoiden tiivistä yhteistyötä.

Julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva on selvittänyt ammatillisen kuntoutuksen käyttöä julkisella alalla ja sen onnistumista työssäkäynnin näkökulmasta.

Rekisteriselvityksen perusteella ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneista 53 prosenttia oli kolme vuotta kuntoutuksen päättymisen jälkeen töissä ja onnistunut välttämään työkyvyttömyyseläkkeen. Kuntoutukseen osallistumattomilla vastaava luku oli 30 prosenttia.

Ammatillinen kuntoutus koetaan hyödylliseksi, kun se on alkanut sopivaan aikaan toipumisen ja motivaation kannalta. Kolme neljästä kuntoutukseen osallistuneesta kokee kuntoutuksen melko tai erittäin hyödylliseksi. Joka neljäs vastaaja ei puolestaan kokenut kuntoutuksesta olleen hyötyä.

Aloitteen kuntoutuksesta oli useimmiten tehnyt työterveyslääkäri. Lähes joka toinen työssä ollut arvioi, ettei ollut saanut esimieheltä tukea prosessissa tai oma esimies ei ollut osallistunut kuntoutuksen suunnitteluun.