Vaikka digitalisaatio ei olisikaan työpaikalle selkeä uhka, sen seurauksena monet työtehtävät muuttuvat. Puolet insinööreistä koki, että omalla työpaikalla on tapahtunut ennakoimattomia muutoksia vähintään jonkin verran viimeisen kahden vuoden aikana. Toisaalta toinen puoli on sitä mieltä, ettei ennakoimattomia muutoksia ole tapahtunut tai niitä on tapahtunut vain vähän.

Teollisuusyrityksissä työskentelevät olivat kohdanneet muita useammin ennakoimattomia muutoksia; insinööri- ja suunnittelutoimistoissa työskentelevät taas kokivat muita harvemmin ennakoimattomia muutoksia.

Muutokset vuorovaikutuksessa ja viestinnässä haastavat aiemmin työyhteisöissä käytössä olleet tavat. Työympäristö kansainvälistyy, ja kotimainenkin vuorovaikutus siirtyy yhä enemmän sähköiseen muotoon. Englanti on yleistynyt monen insinöörin työkielenä; yli puolet insinööreistä käyttää vähintään jonkin verran englantia työkielenään. Teollisuudessa ja tietotekniikan palvelualalla työskentelevistä kolme neljästä käyttää työkielenään englantia säännöllisesti, kun taas julkisella sektorilla − erityisesti kunnissa − englannin käyttö on harvinaisempaa.

Automatisaatio valtaa aloja

Tietotyön automatisointi, esimerkiksi data-analyysien ohjaama päätöksenteko, muuttaa myös insinöörien työn sisältöä. Työtehtäviä automatisoidaan kaikilla toimialoilla. Kunta- ja järjestösektorilla työskentelevien ohella insinööri- ja suunnittelutoimistoissa työskentelevät kokivat muita harvemmin, että heidän työtehtäviään automatisoidaan.

Selvästi eniten työtehtäviensä auto- matisointia olivat kohdanneet tietotekniikan palvelualalla työskentelevät, mutta myös teollisuudessa automatisaatio oli muuttanut työtehtäviä keskimääräistä enemmän.

Useamman kuin joka neljännen insinöörin mukaan työskentelyyn vaikuttaa paljon se, ettei uusien digitaalisten työvälineiden omaksumiseen ole riittävästi aikaa. Tässä ei ollut merkittäviä toimialakohtaisia eroja.

Osaaminen on korkealla tasolla

Insinöörit ovat osaavaa joukkoa ja suurin osa oman työn kannalta tarpeellisista taidoista oli heidän itsensä mielestä hyvällä tasolla.

Oman työn kannalta tarpeellisia, yleisiä työelämätaitoja, joiden osaamisen tasossa on kehitettävää, olivat datan analysointitaidot, pilvipalveluiden tuntemus sekä liiketoiminnan perusteet. Myös verkostoitumistaidot, projektin johtamistaidot sekä esimiestaidot vaativat insinöörien itsensä mielestä kehittämistä.

Parhaiten hallussa olivat uusien asioiden omaksuminen, tiedonhankinta sekä erilaisten laitteiden ja ohjelmistojen hallinta.

Kaksi viidestä insinööristä koki, että työntekijän on vaikeaa vastata työpaikan osaamisvaatimuksiin ainakin toisinaan. Tyypillisesti vaatimuksiin oli vaikeaa vastata tietotekniikan palvelualalla ja teollisuudessa, muita harvemmin taas insinööri- ja suun- nittelutoimistoissa.

Yli 50-vuotiaat kokivat muita useammin, että työpaikan osaamisvaatimuksiin vastaaminen on vaikeaa.

Työmarkkinatutkimuksen perusteella suurin osa insinööreistä uskoo pystyvänsä tunnistamaan työssä kehittymisen tarpeensa, tunnistamaan omat vahvuutensa ja kykynsä työssä sekä tuomaan esille omat taitonsa ja kokemuksena.

Eniten kehitettävää vastaajat arvioivat olevan verkostojen hyödyntämisessä työuralla etenemiseksi.

Insinöörit oppivat mielellään uutta

Insinöörit pitivät tärkeänä, että työtehtävät tarjoavat mahdollisuuden uuden oppimiseen. Halu oppia uutta ja kehittyä asiantuntijana sekä nykyi- sen työn vaatimukset olivat tärkeimmät tekijät, jotka puskivat heitä kehittämään omaa osaamistaan. Vähemmän osaamisen kehittämishaluihin oli vaikuttanut työnantajan vaatima lisäpätevyys, jos esimies koki osaamisessa olevan kehitettävää tai työnantaja ohjaa osaamisen kehittämiseen palkitsemisen avulla.

Osaamisen kehittämistä taas haittaa tyypillisimmin se, ettei ylimääräistä aikaa tai energiaa osaamisen kehittämiseen työ- tai vapaa-ajalla ole. Toisinaan osaamisen kehittämishaluja heikentää myös työyhteisön tai henkisen kuormituksen ongelmat. Joskus esteenä on se, ettei sopivaa koulutusta ole tarjolla tai tietämättömyys siitä, mitä osaamista pitäisi kehittää.

Insinöörien mielestä on tärkeää, että työnantaja investoi työntekijöidensä osaamisen kehittämiseen, mutta myös yksilön omaa panosta pidettiin tärkeänä. Kaksi kolmesta piti tärkeänä sitä, että osaamisen kehittämiseen panostetaan myös yhteiskunnan varoja.