Mobiililaitteet ja työ- pöytäsovellukset väläyttävät ruudulle jatkuvasti erilaisia ilmoituksia. Kymmenet tutkimukset osoittavat, että liiallinen informaatioteknologian käyttö aiheuttaa teknostressiä, informaatioähkyä sekä it-riippuvuutta ja -ahdistusta.

– Vaikea sanoa, mikä niistä on suurin ongelma, koska teknologian käyttö ja sen vaikutukset ovat aina yksilöllisiä, pohtii Tampereen teknillisen yliopiston tietojärjestelmätieteen apulaisprofessori Henri Pirkkalainen.

Pirkkalainen oli mukana joulukuussa järjestetyssä kansainvälisessä tietojärjestelmätieteen konferenssissa esittelemässä yhteistutkimuksen tuloksia informaatioteknologian käytön vaikutuksista. Osa ihmisistä saa tekno- logian avulla eustressiä eli hyvänlaatuista kuormitusta ja osa kärsii haitallisesta teknostressistä.

Niin sanottua it:n pimeää puolta tutkitaan tietojärjestelmätieteen, psykologian, aivotieteen, tietotekniikan ja johtamisen aloilla. Kaikki lähestyvät ilmiötä omasta näkökulmastaan.

Ähky iskee

Informaatioteknologian pimeä puoli voidaan jakaa neljään ilmiöön. Teknostressi vaivaa, kun teknologian monimutkaisuus vaatii runsaasti huomiota tai kun se hämärtää työn ja vapaa-ajan rajaa.

Informaatioähky seuraa, jos ihminen saa enemmän informaatiota kuin hän pystyy käsittelemään. Liiallinen määrä viestejä tai viestien epäjärjestys voi aiheuttaa ylikuormituksen. Yhtenä syynä voivat olla it-työn jatkuvat keskeytykset, jotka heikentävät keskittymistä.

It-addiktio rinnastuu huumeriippuvaisuuteen: kummatkin ovat pakonomaista tarvetta ja siihen liittyviä oireita. Teknologiasta saatava käyttömukavuus, käytännöllisyys ja nautinto lisäävät räpeltämistä.

– Yksi ominainen piirre on, että käyttö vetää puoleensa, Pirkkalainen kuvailee.

It-ahdistus hyökkää päälle tieto- tekniikan liiallisesta käytöstä. Se voi ilmetä pelokkuutena, uhatuksi tulemisen kokemuksena, epämukavuutena ja hermostuneisuutena.

Haittapuolet vähentävät työntekijöiden tehokkuutta ja tuottavuutta. Pahimmillaan työntekijä ei pysty sitoutuman työhönsä tai hän palaa loppuun.

Unenlaatu kärsii

Ongelmat tunnistetaan mittaamalla it:n käyttöä ja tunnistamalla erilaisia oireita. Oireita voivat olla keskittymisvaikeudet, unihäiriöt, henkisen hyvinvoinnin lasku ja työtehon hiipuminen.

– Useat haitat selittyvät myös muilla tekijöillä, kuten työskentelyllä ylipäänsä, joten ei toki voida väittää, että teknologian käyttö itsessään on paha asia, Pirkkalainen huomauttaa.

Teknostressin hoitoon on ainakin kaksi keinoa: häiriön poistaminen ja etäisyyden ottaminen teknologiaan. Ongelman selättäminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista, koska teknologian käytöllä on paljon myönteisiä piirteitä, joita ei haluta poistaa.

– Pitää muistaa, että teknologian käytöllä on pääasiassa positiivisia vaikutuksia työssä ja arjessa.

Käyttäjä päättää itse

Oman käyttäytymisen tarkastelu on tärkeää, jotta voidaan puuttua ongelmiin ennen kuin esimerkiksi liiallinen käyttö alkaa heijastua elämän eri osa-alueisiin. It:n käyttötaidot ovat suoja useita stressitekijöitä vastaan.

Työnantajan vastuulla on teknologian käyttöönottoon ja käyttöön ohjeistaminen sekä esimerkillä johtaminen. Siitä, mitä hyvät it-käytänteet ovat, ei ole vielä yksimielisyyttä.

– Tarvitaanko jopa lakeja, kuten Ranskassa, että voi luvallisesti sulkea kaikki työlaitteet vapaa-ajalla ja että työsähköposteihin vastaamista vapaa- ajalla paheksutaan, Pirkkalainen kärjistää.

Opitut mallit vaikuttavat paljon teknologian käyttöön. Siksi johtajan esimerkki, työkavereiden toiminta ja perheen suhtautuminen muokkaavat käyttöä.

– Käyttäjä itse on avainasemassa tekemään päätöksiä oman käyttönsä suhteen. Siinä mielessä ulkoa päin voidaan vaikuttaa vain tiettyyn pisteeseen asti.

Ilmiö on tuttu Pirkkalaisen omasta arjesta. Hän innostuu helposti teknologiasta, ja se tuo sekä iloa että hyötyä. Kiireisenä aikana keskittymiskyky kuitenkin kärsii, ja unen laatu heikkenee. Eniten häiritsevät push-ilmoitukset.

– Välillä liika on liikaa ja joudun tekemään väliaikaisia muutoksia omiin käyttötapoihin ja sovelluksien asetuksiin, jotta saan asiat raiteilleen.