Media käsittelee ammattiyhdistysliikettä usein yhtenä kokonaisuutena, vaikka se ei todellisuudessa sellainen ole.

Miksi näin sitten tehdään? Tämä johtunee osittain siitä, että yksittäisiin juttuihin on vaikea saada riittävästi yksityiskohtaista tietoa eri liitoista. Tämä puolestaan johtuu siitä, että tietoa ei ole saatavilla tai sitä ei voi juttuun tilan tai ajan puutteen vuoksi sisällyttää.

Insinööriliiton jäsenten tilanne on monessa suhteessa hyvin erilainen kuin palkansaajien Suomessa keskimäärin. Työsuojelu on usein yritysten ylpeys, kun niissä vierailen. Kerta toisensa jälkeen huomaan, että yrityksissä on panostettu ja tehty erinomaista työtä fyysisen työsuojelun eteen. On viiltokäsineitä, suojalaseja, suojavaatetus ja niin edelleen.

Insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden tärkein työsuojelukohde on työssä jaksaminen. Tämän eteen vain harvat työnantajat tekevät todellisia ja riittäviä toimia, valitettavan usein omaa ymmärtämättömyyttään.

Osa-aikatyö on ollut viime aikoina paljon esillä, valtio haluaa edistää ja etsiä keinoja osa-aikatyön vastaanottamiseksi. Insinööreistä alle prosentti tekee osa-aikatyötä, kun maan työvoiman keskiarvo on 17,0 prosenttia. Insinöörityön luonteeseen osa-aikatyö sopii huonosti.

Lomautukset ovat tuttuja suorittavaa työtä tekeville. Viime marraskuun lopussa lomautettuja insinöörejä oli noin 270, vain 0,23 prosenttia ammattikunnastamme, kun lomautettujen määrä työttömistä Suomessa oli 1,7 prosenttia. Viimeisen viiden vuoden aikana lomautettujen insinöörien osuus on ollut korkeimmillaan 1,2 prosenttia.

Tulospalkkion piirissä on vajaa puolet jäsenistöstämme. Viime vuonna sitä oli saanut reilu kolmannes jäsenistöstämme. Keskimääräinen tulospalkkion suuruus on kuusi prosenttia vuosiansiosta. Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan tilanne on sama kuin vuosi sitten. Itse asiassa luvut eivät ole nousseet vuosiin, toisin kuin monissa muissa ammattiryhmissä.

Emme ole samassa veneessä muiden ammattiryhmien kanssa osaamisen kehittämisessäkään. Tekniikan alan kehitys on nopeampaa kuin monien muiden alojen. Silti insinöörit eivät saa valtiolta tai työnantajilta erityishuomiota ja palveluita osaamisen ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Tämä taas näkyy suoraan tuottavuudessa ja yritysten tuloksissa.

Muistutankin teitä jäsenet omaehtoisen osaamisen ylläpidon ja laajentamisen tärkeydestä. Se on paras tae uran jatkuvuudesta. Siitä emme voi ulkoistaa itseämme: olemme kaikki vastuussa omasta osaamisestamme yhdessä työnantajan kanssa.

Yllä oleva on vain pintaraapaisu eri ammattikuntien ja liittojen välistä eroista. Toivon, että ay-liikkeestä puhuttaessa yksilöintiä tapahtuu jatkossa enemmän ja virheellisiä yleistyksiä vähemmän.