Toisinaan palkkaa maksetaan epähuomiossa liikaa tai ajalta, jolloin palkkaan ei syystä tai toisesta ole oikeutta. On käynyt esimerkiksi niin, että palkkaa on maksettu työsuhteen päätyttyä useampia kuukausia.

Moni luulee, että liikaa maksetun palkan saisi pitää. Näin ei kuitenkaan ole. Työnantajalla on oikeus periä liikaa maksettu palkka takaisin. Liikaa maksettu palkka on niin kutsuttu perusteeton etu, joka kuuluu palauttaa.

Tilannetta voi verrata siihen, että siirrät vahingossa rahaa väärän henkilön tilille. Saajalla ei tällöin ole oikeutta pitää summaa itsellään, vaan summa pitää palauttaa.

Käytännössä liikaa maksettu palkka voidaan vähentää seuraavassa palkanmaksussa. Jos kyse on pitkältä ajalta kertyneestä tai muutoin suuresta summasta, on kohtuullista sopia velan lyhentämisestä pidemmän ajan kuluessa.

Vaikka työntekijä ei ole huomannut liikaa maksettua palkkaa, se ei ole syy jättää liikaa maksettua palkkaa perimättä. Työntekijän oletetaan itsekin seuravan palkanmaksun oikeellisuutta. Kannattaa tarkistaa palkan oikeellisuus myös silloin, jos vaikuttaa tilille tulleen tavanomaista enemmän rahaa.

Työnantajalla on kuittausoikeus

Työnantajalla on lain mukaan oikeus kuitata palkasta vastasaaminen, eli työntekijän velka työnantajalle.

Jotta kuittausoikeutta voidaan käyttää, saatavan on oltava selvä tai riidaton. Esimerkiksi epäselvää vahingonkorvausvaatimusta ei voida kuitata.

Kuittausoikeutta on rajoitettu myös määrällisesti. Palkasta ei voida kuitata sitä osaa, joka on ulosottokaaren mukaan jätettävä ulosmittaamatta. Palkan suojaosaa ei siis voi kuitata.

Kuittausoikeuden väärinkäyttö on työsopimuslakirikkomus, josta voidaan määrätä sakkoa. Lisäksi työnantaja joutuu korvaamaan mahdollisen vahingon, joka on aiheutunut kuittausoikeuden väärinkäytöksestä.

Maksupäivä ja odotusajan palkka

Palkka pitää lain mukaan maksaa viimeistään palkanmaksukauden päättyessä. Esimerkiksi kuukausipalkkalaisella palkka erääntyy kuun viimeisenä päivänä. Usein on sovittu, että palkka maksetaan jo kuun puolivälissä.

Palkan on oltava tosiasiallisesti työntekijän käytettävissä erääntymispäivänä. Jos palkka erääntyy pyhäpäivänä, erääntymispäivä on pyhäpäivää edeltävä arkipäivä tai pankkipäivä.

Kun työsuhde loppuu, palkanmaksukausi päättyy työsuhteen päättyessä ja lopputili pitää maksaa tällöin. Työsopimuksessa on kuitenkin saatettu sopia, että lopputili voidaan maksaa yrityksen seuraavana tavanomaisena palkanmaksupäivänä.

Jos lopputiliä ei kuulu työsuhteen päättyessä tai sovittuna päivänä, työnantajalle pitää huomauttaa palkan viivästyksestä. Jos lopputili viivästyy, työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan kuudelta kalenteripäivältä.

Jos lopputilin määrässä on epäselvyyksiä, oikeus odotusajan palkkaan on silloin, kun viivästyksestä on huomautettu kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta.

Palkkasaatavat vanhentuvat

Työsuhteen kestäessä palkkasaatavat vanhentuvat viiden vuoden kuluessa niiden erääntymisestä. Työaikaa koskevat saatavat sen sijaan vanhenevat kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt.

Vuosilomalain mukaiset korvaukset vanhenevat kahden vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jonka aikana loma olisi tullut antaa tai lomakorvaus maksaa.

Työsuhteen päätyttyä saatavat vanhenevat kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Saatavia koskevat epäselvyydet kannattaa kuitenkin selvittää mahdollisimman nopeasti. Parinkin vuoden vanhoja saatavia on haasteellista selvittää varsinkin, jos paperit ovat hukassa.

Lisäksi kannattaa muistaa, että asian selvittämiseen ja kanteen valmistelemiseen kuluu aikaa. Jos asiaa alkaa selvittelemään viime tingassa, voi käydä niin, että asiaa ei enää ehditä selvittelemään kanneajan puitteissa.

Palkkalaskelma ja vähennykset

Työsopimuslain mukaan työnantajan on palkan maksaessaan annettava työntekijälle laskelma, josta ilmenee palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Palkkalaskelmasta ilmenee kuukausipalkan lisäksi esimerkiksi ylityölisät ja verotettavat työsuhde- etuudet.

Työsopimuksessa sovitusta kuukausipalkasta tehdään verojen lisäksi muut lakisääteiset vähennykset, kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu. Mikäli palkkalaskelmasta ei ilmene vähennyksiä, on vaarana, että lakisääteiset maksut ovat suorittamatta. Työeläkemaksujen suorittamista valvoo Eläketurvakeskus.

Nykyisin moni saa palkkalaskelman sähköisenä. Palkkalaskelma kannattaa silti tarkistaa, koska epäselvyyksien selvittäminen jälkeenpäin voi olla hankalaa.

Ulkopuolinen ei pelkästään palkkalaskelman perusteella useinkaan pysty laskemaan, onko palkkaa jäänyt saamatta. Mikäli palkkalaskelmassa on jotakin epäselvää, kannattaa asiaa ensin selvittää palkanlaskijan kanssa. Palkanlaskija osaa selventää, mitä eri rivit palkkalaskelmassa tarkoittavat.